Kehityskeskustelut terveydenhoitajan ammatillisen kehittymisen ja työhyvinvoinnin tukena
Haapala, Hannemari (2021)
Haapala, Hannemari
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202102031871
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202102031871
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa Espoon kaupungin koulu- ja opiskeluterveydenhuollolle sähköinen arviointi- ja palautelomake kehityskeskusteluiden seurannan tueksi. Opinnäytetyön tutkimuksen edetessä lomakkeet muuttuivat palaute- ja seurantalomakkeiksi. Opinnäytetyön tavoitteena oli kouluterveydenhoitajien työhyvinvoinnin ja asiantuntijuuden tukeminen sekä kartoittaa tietoa kehityskeskustelujen hyödyllisyydestä. Opinnäytetyön tutkimuskysymykset nousivat työn teoreettisesta viitekehyksestä. Opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia miten kehityskeskustelut tukevat kehityskeskustelut ammatillista kehittymistä ja työhyvin-vointia. Tutkimuskysymykset olivat: Miten kehityskeskustelut edesauttavat ammatillisessa kehittymisessä? Miten kehityskeskustelut edesauttavat työhyvinvoinnissa? Mitä kehityskeskusteluiden jälkeinen palaute ja arviointi tulisi sisältää? Milloin kehityskeskustelut tulisi arvioida?
Opinnäytetyön tutkimus toteutettiin osallistavana toimintatutkimuksena. Toimintatutkimus katsotaan kuuluvan laadulliseen eli kvalitatiiviseen tutkimukseen. Aineisto kerättiin ryhmähaastattelun avulla, johon osallistui 4 koulu- ja opiskeluterveydenhoitajaa. Haastattelu toteutettiin puolistrukturoidun teemahaastattelun periaatteita noudattaen. Haastattelu nauhoitettiin ja aineisto analysoitiin sisällönanalyysillä.
Opinnäytetyössä kehitettiin palaute- ja seurantalomake teemahaastatteluun ja tutkittuun tietoon perustuen. Palaute- ja seurantalomakkeen arviointi pyydettiin haastatteluun osallistuvilta terveydenhoitajilta sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon esimiehiltä. Palaute- ja seurantalomakkeet muokattiin toimivammiksi arvioinnin perusteella ja lomakkeet eriytettiin kahdeksi eri lomakkeeksi.
Opinnäytetyössä kehitetyt palaute- ja seurantalomakkeet mahdollistavat palautteen antamisen käydystä keskustelusta. Palaute antaa arvokasta tietoa keskustelun hyödystä niin ammatillisen kehittymisen kuin työhyvinvoinnin kannalta. Sovitun seurannan ansiosta työntekijä ja esimies sitoutuvat suunniteltuihin tavoitteisiin. Sovittu seuranta tukee myös työntekijän työhyvinvointia.
Opinnäytetyön tutkimus toteutettiin osallistavana toimintatutkimuksena. Toimintatutkimus katsotaan kuuluvan laadulliseen eli kvalitatiiviseen tutkimukseen. Aineisto kerättiin ryhmähaastattelun avulla, johon osallistui 4 koulu- ja opiskeluterveydenhoitajaa. Haastattelu toteutettiin puolistrukturoidun teemahaastattelun periaatteita noudattaen. Haastattelu nauhoitettiin ja aineisto analysoitiin sisällönanalyysillä.
Opinnäytetyössä kehitettiin palaute- ja seurantalomake teemahaastatteluun ja tutkittuun tietoon perustuen. Palaute- ja seurantalomakkeen arviointi pyydettiin haastatteluun osallistuvilta terveydenhoitajilta sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon esimiehiltä. Palaute- ja seurantalomakkeet muokattiin toimivammiksi arvioinnin perusteella ja lomakkeet eriytettiin kahdeksi eri lomakkeeksi.
Opinnäytetyössä kehitetyt palaute- ja seurantalomakkeet mahdollistavat palautteen antamisen käydystä keskustelusta. Palaute antaa arvokasta tietoa keskustelun hyödystä niin ammatillisen kehittymisen kuin työhyvinvoinnin kannalta. Sovitun seurannan ansiosta työntekijä ja esimies sitoutuvat suunniteltuihin tavoitteisiin. Sovittu seuranta tukee myös työntekijän työhyvinvointia.