TerveyskyläPRO Haavat virtuaalikeskus : sairaanhoitajien kokemuksia uudesta palveluportaalista
Kirjavainen, Liisa (2021)
Kirjavainen, Liisa
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202102031862
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202102031862
Tiivistelmä
Haavat ja niiden hoito liittyvät moniin terveysongelmiin koskien eri-ikäisiä potilaita kaikissa terveydenhuollon palveluissa. Erityistä haastetta tuovat krooniset haavat, joiden pitkä paranemisaika aiheuttaa paljon vaivaa potilaalle ja valtavia kustannuksia terveydenhuollolle. Terveydenhuolto digitalisoituu nopeaa tahtia ja etänä, verkossa tapahtuvalle kouluttautumiselle ja oppimiselle on tänä päivänä suuri tarve. Digitaalisena työkaluna terveydenhuollon ammattilaisille on luotu kansallinen TerveyskyläPRO-palvelu. Syksyllä 2019 palveluportaalissa avattiin täysin uusi palvelu; TerveyskyläPRO Haavat virtuaalikeskus (myöhemmin virtuaalikeskus).
Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata haavahoidon ammattilaisten kokemuksia virtuaalikeskuksesta uutena digitaalisena työkaluna haavapotilaiden hoitotyössä. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tietoa virtuaalikeskuksen hyödynnettävyydestä sairaanhoitajan työssä sekä palvelun kehittämisalueista. Työn toimeksiantaja oli HUS Haavakeskus.
Tutkimus toteutettiin laadullisella tutkimusmenetelmällä yksilöhaastatteluina ja sitä varten haastateltiin neljää sairaanhoitajaa. Haastattelut toteutettiin puhelinhaastatteluina toukokuussa 2020. Haastatteluissa nauhoitettu tutkimusaineisto litteroitiin ja analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysilla.
Tutkimuksen perusteella virtuaalikeskuksen koettiin tarjoavan tukea näyttöön perustuvaan haavahoitoon ja päätöksentekoon. Sen koettiin tuovan työvälineen haavahoidon opettamiseen sekä haavahoidon osaamisen kehittämiseen. Virtuaalikeskus tarjosi erilaisia työvälineitä kliiniseen haavahoitotyöhön, potilaiden ohjaamiseen ja kohdennettuun tiedonhakuun tukien näyttöön perustuvan haavahoidon toteutumista. Haavahoidon opettamisessa ja osaamisen vahvistamisessa virtuaalikeskus tarjosi mahdollisuuden itseopiskeluun ja haavahoitotaitojen opettamiseen kollegoille sekä terveydenhoitoalan opiskelijoille. Tutkimuksessa esiin nousseista kehittämisalueista suurin osa liittyi palvelun sisällön kehittämiseen sekä palvelun käyttömahdollisuuksien laajentamiseen. Virtuaalikeskuksen käyttömahdollisuuksien toivottiin olevan vielä nykyistä laajemmat ja sen käyttömahdollisuuksia toivottiin laajennettavaksi kattamaan myös terveydenhoitoalan opiskelijat.
Tutkimuksesta saatua tietoa on mahdollista hyödyntää virtuaalikeskuksen sisällön kehittämiseen ja sen myötä näyttöön perustuvan haavahoidon edistämiseen.
Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata haavahoidon ammattilaisten kokemuksia virtuaalikeskuksesta uutena digitaalisena työkaluna haavapotilaiden hoitotyössä. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tietoa virtuaalikeskuksen hyödynnettävyydestä sairaanhoitajan työssä sekä palvelun kehittämisalueista. Työn toimeksiantaja oli HUS Haavakeskus.
Tutkimus toteutettiin laadullisella tutkimusmenetelmällä yksilöhaastatteluina ja sitä varten haastateltiin neljää sairaanhoitajaa. Haastattelut toteutettiin puhelinhaastatteluina toukokuussa 2020. Haastatteluissa nauhoitettu tutkimusaineisto litteroitiin ja analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysilla.
Tutkimuksen perusteella virtuaalikeskuksen koettiin tarjoavan tukea näyttöön perustuvaan haavahoitoon ja päätöksentekoon. Sen koettiin tuovan työvälineen haavahoidon opettamiseen sekä haavahoidon osaamisen kehittämiseen. Virtuaalikeskus tarjosi erilaisia työvälineitä kliiniseen haavahoitotyöhön, potilaiden ohjaamiseen ja kohdennettuun tiedonhakuun tukien näyttöön perustuvan haavahoidon toteutumista. Haavahoidon opettamisessa ja osaamisen vahvistamisessa virtuaalikeskus tarjosi mahdollisuuden itseopiskeluun ja haavahoitotaitojen opettamiseen kollegoille sekä terveydenhoitoalan opiskelijoille. Tutkimuksessa esiin nousseista kehittämisalueista suurin osa liittyi palvelun sisällön kehittämiseen sekä palvelun käyttömahdollisuuksien laajentamiseen. Virtuaalikeskuksen käyttömahdollisuuksien toivottiin olevan vielä nykyistä laajemmat ja sen käyttömahdollisuuksia toivottiin laajennettavaksi kattamaan myös terveydenhoitoalan opiskelijat.
Tutkimuksesta saatua tietoa on mahdollista hyödyntää virtuaalikeskuksen sisällön kehittämiseen ja sen myötä näyttöön perustuvan haavahoidon edistämiseen.