KUULLUKSI TULEMINEN LASTENSUOJELUSSA : Rodullistetun nuoren rasismikokemuksen kohtaamistyöväline
Tynjälä, Tuitu; Salo, Kimmo (2021)
Tynjälä, Tuitu
Salo, Kimmo
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202102021842
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202102021842
Tiivistelmä
Rasismi ja syrjintä voivat aiheuttaa sen kohteelle mielenterveyshaittoja. Opinnäytetyön tarkoituksena on kartoittaa, millaisia tietoja ja taitoja lastensuojelussa tarvitaan rodullistetun nuoren kohtaamisessa, sekä kehittää Herttoniemen vastaanotolle rodullistettujen nuorten kohtaamiseen soveltuva työväline eli haastattelulomake. Sen avulla rodullistetulta nuorelta kysytään mahdollisista syrjintä- ja rasismikokemuksista sekä niiden vaikutuksista hänen elämäänsä. Työvälineen tavoitteena on palvella sekä asiakkaiden että työyhteisön tarpeita. Opinnäytetyö tehtiin yhteistyössä Helsingin kaupungin lastensuojelun Nuorten vastaanoton Herttoniemen yksikön kanssa.
Haastattelurungon ensimmäisen vedoksen rakennettiin teoriatietoon pohjautuen. Tämän vedoksen annettiin asiantuntijoille arvioitavaksi. Työvälineen kehittämisen tukena haastateltiin kahta asiantuntijaa. He antoivat työvälineen toteutuksen jokaisen välivaiheen aikana palautteen. Näiden avulla muodostettiin lopullisen kohtaamistyövälineen.
Työväline on luonteeltaan psykoedukatiivinen, toimien lastensuojelun työmenetelmätradition jatkeena vaikeiden asioiden puheeksi ottamisessa. Teoreettisella viitekehyksellä näytetään toteen, että rodullistetuilla nuorilla on erityistarpeita. Näihin on olennaista vastata lastensuojelussa, jotta lastensuojelulain edellyttämä yhdenvertaisuus palveluissa toteutuu. Teoreettinen osuus syventyy kulttuurisensitiivisen työn terminologiaan, rodullistetun asemaan sosiaali- ja terveys-alan palvelujärjestelmässä, etniseen identiteettiin, syrjinnän kohteena olemisen vaikutuksiin ja vaikutusten arviointiin psykiatrisin työvälinein. Lisäksi teoreettinen osuus syventyy lastensuojelun kohtaamisen ja kartoittamisen työmenetelmiin. Avaamme todennettua tietoa rasismin ja trauman yhteydestä sekä rasismin ja syrjinnän vaikutuksista kolmen ulottuvuuden kautta: yksilöllinen rasismi, institutionaalinen rasismi ja rakenteellinen rasismi. Näiden kautta saadaan käsitys rodullistetun nuoren asemasta lastensuojelussa.
Haastattelurungon ensimmäisen vedoksen rakennettiin teoriatietoon pohjautuen. Tämän vedoksen annettiin asiantuntijoille arvioitavaksi. Työvälineen kehittämisen tukena haastateltiin kahta asiantuntijaa. He antoivat työvälineen toteutuksen jokaisen välivaiheen aikana palautteen. Näiden avulla muodostettiin lopullisen kohtaamistyövälineen.
Työväline on luonteeltaan psykoedukatiivinen, toimien lastensuojelun työmenetelmätradition jatkeena vaikeiden asioiden puheeksi ottamisessa. Teoreettisella viitekehyksellä näytetään toteen, että rodullistetuilla nuorilla on erityistarpeita. Näihin on olennaista vastata lastensuojelussa, jotta lastensuojelulain edellyttämä yhdenvertaisuus palveluissa toteutuu. Teoreettinen osuus syventyy kulttuurisensitiivisen työn terminologiaan, rodullistetun asemaan sosiaali- ja terveys-alan palvelujärjestelmässä, etniseen identiteettiin, syrjinnän kohteena olemisen vaikutuksiin ja vaikutusten arviointiin psykiatrisin työvälinein. Lisäksi teoreettinen osuus syventyy lastensuojelun kohtaamisen ja kartoittamisen työmenetelmiin. Avaamme todennettua tietoa rasismin ja trauman yhteydestä sekä rasismin ja syrjinnän vaikutuksista kolmen ulottuvuuden kautta: yksilöllinen rasismi, institutionaalinen rasismi ja rakenteellinen rasismi. Näiden kautta saadaan käsitys rodullistetun nuoren asemasta lastensuojelussa.