5-vuotiaiden lasten näkemyksiä kiusaamisesta leikkitilanteissa
Husso, Annika; Saarela, Milla (2021)
Husso, Annika
Saarela, Milla
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202102011771
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202102011771
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, kuinka 5-vuotiaat lapset kokevat kiusaamisen ilmenevän heidän leikeissään. Tavoitteena oli lisätä lasten kokemusta siitä, että heidän näkemyksensä kiusaamisesta ovat arvokkaita. Tavoitteena oli lisäksi vaikuttaa lasten välisen kiusaamisen ennaltaehkäisemiseen sekä siihen puuttumiseen lisäämällä kasvattajien osaamista ja tietoutta leikkitilanteissa tapahtuvasta kiusaamisesta.
Opinnäytetyö tehtiin yhteistyössä päiväkodin kanssa. Tutkimuksellinen osuus toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Aineisto kerättiin puolistrukturoidulla teemahaastattelulla. Tutkimukseen osallistui 12 lasta, ja haastattelut toteutettiin ryhmähaastatteluina. Aineiston analysoinnissa käytettiin sisällönanalyysia.
Opinnäytetyön tulosten perusteella suurin osa haastatteluun osallistuneista lapsista määritteli yleisimmiksi kiusaamisen muodoiksi fyysiset kiusaamisen tavat, kuten tönimisen, lyömisen ja potkimisen. Lapset tunnistivat useita erilaisia syitä sille, miksi kiusaamista tapahtuu. Syy kiusaamiseen voi olla esimerkiksi siinä, että kiusaaja kokee kiusaamisen itselleen mielekkäänä toimintana tai kokee kiusaamansa lapsen huonoksi kaveriksi. Tulosten mukaan kaikki lapset kertoivat tulleensa kiusatuiksi. Valtaosa lapsista ei puolestaan myöntänyt kiusanneensa muita lapsia. Lähes jokainen lapsista ajatteli, että kiusaamiseen tulee puuttua tavalla tai toisella. Ratkaisukeinoina nähtiin kiusaamistilanteen itsenäinen selvittäminen tai aikuiselta avun pyytäminen.
Kaikilla lapsilla on jonkinlainen näkemys siitä, mitä kiusaaminen heidän mielestään tarkoittaa. Lasten mukaan kiusaamista esiintyy paljon ryhmässä, ja tästä päätellen varhaiskasvatuksessa kiusaamisen ennaltaehkäisyä ja puuttumista tulisi tehostaa.
Opinnäytetyö tehtiin yhteistyössä päiväkodin kanssa. Tutkimuksellinen osuus toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Aineisto kerättiin puolistrukturoidulla teemahaastattelulla. Tutkimukseen osallistui 12 lasta, ja haastattelut toteutettiin ryhmähaastatteluina. Aineiston analysoinnissa käytettiin sisällönanalyysia.
Opinnäytetyön tulosten perusteella suurin osa haastatteluun osallistuneista lapsista määritteli yleisimmiksi kiusaamisen muodoiksi fyysiset kiusaamisen tavat, kuten tönimisen, lyömisen ja potkimisen. Lapset tunnistivat useita erilaisia syitä sille, miksi kiusaamista tapahtuu. Syy kiusaamiseen voi olla esimerkiksi siinä, että kiusaaja kokee kiusaamisen itselleen mielekkäänä toimintana tai kokee kiusaamansa lapsen huonoksi kaveriksi. Tulosten mukaan kaikki lapset kertoivat tulleensa kiusatuiksi. Valtaosa lapsista ei puolestaan myöntänyt kiusanneensa muita lapsia. Lähes jokainen lapsista ajatteli, että kiusaamiseen tulee puuttua tavalla tai toisella. Ratkaisukeinoina nähtiin kiusaamistilanteen itsenäinen selvittäminen tai aikuiselta avun pyytäminen.
Kaikilla lapsilla on jonkinlainen näkemys siitä, mitä kiusaaminen heidän mielestään tarkoittaa. Lasten mukaan kiusaamista esiintyy paljon ryhmässä, ja tästä päätellen varhaiskasvatuksessa kiusaamisen ennaltaehkäisyä ja puuttumista tulisi tehostaa.