Kohtaamisia ja ohikulkemisia : omaelämänkerrallisten tarinoiden muuttaminen kuvaksi
Pisilä, Rosa (2021)
Pisilä, Rosa
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202101261567
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202101261567
Tiivistelmä
Opinnäytetyön aiheeksi valikoitui pitkän pohdinnan jälkeen ihmettelyni ihmisen moninaisista rooleista ja tarinoista ihmisen elämän varrelta. Lähestyin opinnäytetyössäni sisällön tutkimista narratiivisella lähestymistavalla. Oman taiteellisen prosessini aloitin aiheen parissa yli kaksi vuotta sitten, ja tämä tarina ja prosessi jatkuu yhä. Opinnäytetyössäni reflektoin omaa työskentelytapaani, millaiseksi se muodostui työskentelyn edetessä, ja millä tavoin metodin kehittyminen helpotti työskentelyä. Opinnäytetyössäni pyrin kuvaamaan tämän metodin kehittymistä ja sen eri vaiheita. Avaan opinnäytetyössäni tapoja, joilla ihminen muistelee asioita ja miten värittää tarinaa. Kuinka paljon ihminen omii toisten tarinoita omikseen ja muuttaako tämä mahdollisesti ihmisen olemusta ja tapaa elää omaa elämäänsä.
Työni keskiössä ja mielenkiinnon kohteena on kertomukset, yksilöiden kokemat asiat ja heidän autenttinen käsityksensä yksilön minuuteen, moraaliin ja siihen, miten hän kokee olevansa ihminen. Ihminen rakentaa ymmärryksensä ja identiteettinsä jatkuvasti muuttuvien kertomusten avulla. Hän ilmentää niihin merkityksiä, joita on luonut elämästään ja itsestään. Ihminen rakentuu papa palalta omista kertomuksistaan. Narratiivi antaa muodon ja sisällön ihmisen olemukselle. Ihmisen kertomukseen ilmaantuu murtumia ja epäjohdonmukaisuuksia, jotka aiheuttavat katkoksia. Tarina muuttuu kertojan ja kuuntelijan suhteessa ja tavassa tehdä tulkintoja. Opinnäytetyössäni pyrin kuvaamaan transformaatiota kielestä kuvaksi.
Ihminen ei ole koskaan valmis, olemme jatkuvassa muutoksessa. Kun fyysinen puolemme muuttuu, muuttuu meidän henkinen puolemmekin ja se miten koemme todellisuuden. Näemme sen, mitä odotamme näkevämme, meillä on harhakuvitelmia siitä, että näemme maailman yksityiskohtaisesti, mutta ihminen ei todellisuudessa tee näin. Jokainen ihminen kokee maailman omalla tavallaan, sisäinen kokemusperä muuttaa myös ulkoista kokemusmaailmaamme. Kuvallistaminen elämänkertatarinaa tehdessä auttaa jäsentämään omaa elämää. Työskentelyni aiheen parissa on kestänyt yli kaksi vuotta, vasta vuoden 2020 aikana olen itse löytämässä metodin työskentelylleni. Elämäkertatarinoiden kuvallistaminen muotokuvamaisesti kuvittaen, on ollut haasteellinen ja raskas aihe käsitellä. Avaan opinnäytetyössäni työskentelytapani kehittymistä ja muodostumista, sekä siihen kuuluneita eri vaiheita.
Tätä työskentelytapaa, jota olen kehittänyt elämäkerrallisten tarinoiden muuttamisessa kuvaksi, voi hyödyntää hyvin monella eri alalla. Oppimisen, lasten ja vanhustyön puolella, terapiassa sekä erilaisten kurssien tai koulutusten apuna. Tarinoiden, tekstien, sanojen ja kertomusten kuvallistaminen selkeyttää sanomaa ja sisällön hahmottamista.
Työni keskiössä ja mielenkiinnon kohteena on kertomukset, yksilöiden kokemat asiat ja heidän autenttinen käsityksensä yksilön minuuteen, moraaliin ja siihen, miten hän kokee olevansa ihminen. Ihminen rakentaa ymmärryksensä ja identiteettinsä jatkuvasti muuttuvien kertomusten avulla. Hän ilmentää niihin merkityksiä, joita on luonut elämästään ja itsestään. Ihminen rakentuu papa palalta omista kertomuksistaan. Narratiivi antaa muodon ja sisällön ihmisen olemukselle. Ihmisen kertomukseen ilmaantuu murtumia ja epäjohdonmukaisuuksia, jotka aiheuttavat katkoksia. Tarina muuttuu kertojan ja kuuntelijan suhteessa ja tavassa tehdä tulkintoja. Opinnäytetyössäni pyrin kuvaamaan transformaatiota kielestä kuvaksi.
Ihminen ei ole koskaan valmis, olemme jatkuvassa muutoksessa. Kun fyysinen puolemme muuttuu, muuttuu meidän henkinen puolemmekin ja se miten koemme todellisuuden. Näemme sen, mitä odotamme näkevämme, meillä on harhakuvitelmia siitä, että näemme maailman yksityiskohtaisesti, mutta ihminen ei todellisuudessa tee näin. Jokainen ihminen kokee maailman omalla tavallaan, sisäinen kokemusperä muuttaa myös ulkoista kokemusmaailmaamme. Kuvallistaminen elämänkertatarinaa tehdessä auttaa jäsentämään omaa elämää. Työskentelyni aiheen parissa on kestänyt yli kaksi vuotta, vasta vuoden 2020 aikana olen itse löytämässä metodin työskentelylleni. Elämäkertatarinoiden kuvallistaminen muotokuvamaisesti kuvittaen, on ollut haasteellinen ja raskas aihe käsitellä. Avaan opinnäytetyössäni työskentelytapani kehittymistä ja muodostumista, sekä siihen kuuluneita eri vaiheita.
Tätä työskentelytapaa, jota olen kehittänyt elämäkerrallisten tarinoiden muuttamisessa kuvaksi, voi hyödyntää hyvin monella eri alalla. Oppimisen, lasten ja vanhustyön puolella, terapiassa sekä erilaisten kurssien tai koulutusten apuna. Tarinoiden, tekstien, sanojen ja kertomusten kuvallistaminen selkeyttää sanomaa ja sisällön hahmottamista.