Kansainvälisen liikkuvuuden tuloksellisuuden arviointi osaamisen kehittämisen näkökulmasta
Iljin, Kristiina (2020)
Iljin, Kristiina
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202101191366
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202101191366
Tiivistelmä
Korkea osaamistaso on välttämätöntä yhteiskunnan taloudellisen menestymisen ja hyvinvoinnin säilymisen kannalta. Jatkuva osaamisen kehittäminen on tärkeää sekä yksilön että organisaation kilpailukyvylle globalisaation ja teknologisoitumisen muuttaessa osaamisvaatimuksia. Kansainvälisen liikkuvuuden tavoitteena on tukea organisaation menestymismahdollisuuksia ja se on yksi organisaation osaamisen kehittämisen keinoista.
Opinnäytetyö on tutkimustyyppinen työ, joka toteutettiin vuonna 2020. Työssä selvitettiin, miten kansainvälisen liikkuvuuden tuloksellisuutta arvioidaan osaamisen kehittämisen näkökulmasta Suomessa toimivissa organisaatioissa. Aineisto kerättiin kyselylomakkeella henkilöstöammattilaisilta, jotka työskentelivät kansainvälisen liikkuvuuden parissa joko yliopistoissa, tutkimuslaitoksissa tai yrityksissä, sekä haastattelemalla kolmea kyselytutkimukseen osallistunutta henkilökohtaisesti. Kansainvälisen liikkuvuuden tuloksellisuutta tarkasteltiin osaamisen kehittämisen näkökulmasta lähinnä organisaatiotasolla. Lyhytkestoinen liikkuvuus, kuten kokousmatkat ja seminaarit, rajattiin tarkastelun ulkopuolelle.
Tulokset osoittivat, että kansainvälinen liikkuvuudella on tärkeä merkitys erityisesti organisaatioiden kansainvälistymisen, osaamisen kehittämisen ja uuden osaamisen hankinnan keinona. Organisaatiotyyppi, jossa vastaaja työskenteli, vaikutti osin annettuihin arvioihin. Kansainvälisen liikkuvuuden tuloksellisuuden arviointi tutkimukseen osallistuneissa Suomessa toimivissa organisaatioissa on vielä puutteellista, sillä esimerkiksi kolmannes organisaatioista ei arvioi kansainvälisen liikkuvuuden tuloksellisuutta lainkaan. Mikäli kansainvälisen liikkuvuuden tuloksellisuutta arvioitiin, arvioinnissa käytettiin yleisimmin samoja mittareita kuin arvioitaessa organisaation muutakin toimintaa. Vain muutamissa organisaatiossa kansainväliselle liikkuvuudelle oli määritetty omat seurantamittarit. Tutkimuksessa koottiin tietoa mittareista, joilla kansainvälisen liikkuvuuden tuloksellisuutta osaamisen kehittämisen näkökulmasta tulisi arvioida. Tällaisia mittareita olivat muun muassa urakehitys sekä osaamisesta syntyvä liiketaloudellinen hyöty. Suurin osa tutkimukseen osallistuneista organisaatioista ei tällä hetkellä kerää tietoa kansainvälisen liikkuvuuden kautta hankitusta osaamisesta tietojärjestelmiin eikä osaamisen johtamisen tietojärjestelmiä myöskään hyödynnetä kansainvälistä liikkuvuutta suunniteltaessa. Kansainvälisen liikkuvuuden tuloksellisuuden arviointia vaikeuttaa myös arviointia helpottavien tietojärjestelmien ja automatisoitujen prosessien puute. Haastatteluista nousi esille useita kansainvälisen liikkuvuuden tuloksellisuuden arvioinnissa huomioitavia asioita, kuten arviointitarve useana eri ajankohtana sekä urakehitysvaiheen huomioiminen kansainvälistä liikkuvuutta suunniteltaessa. Työn tuloksia voidaan hyödyntää kansainvälisen liikkuvuuteen ja osaamisen kehittämiseen liittyvien toimintatapojen ja tuloksellisuuden seurantaa helpottavien prosessien ja tietojärjestelmien kehitystyössä.
Opinnäytetyö on tutkimustyyppinen työ, joka toteutettiin vuonna 2020. Työssä selvitettiin, miten kansainvälisen liikkuvuuden tuloksellisuutta arvioidaan osaamisen kehittämisen näkökulmasta Suomessa toimivissa organisaatioissa. Aineisto kerättiin kyselylomakkeella henkilöstöammattilaisilta, jotka työskentelivät kansainvälisen liikkuvuuden parissa joko yliopistoissa, tutkimuslaitoksissa tai yrityksissä, sekä haastattelemalla kolmea kyselytutkimukseen osallistunutta henkilökohtaisesti. Kansainvälisen liikkuvuuden tuloksellisuutta tarkasteltiin osaamisen kehittämisen näkökulmasta lähinnä organisaatiotasolla. Lyhytkestoinen liikkuvuus, kuten kokousmatkat ja seminaarit, rajattiin tarkastelun ulkopuolelle.
Tulokset osoittivat, että kansainvälinen liikkuvuudella on tärkeä merkitys erityisesti organisaatioiden kansainvälistymisen, osaamisen kehittämisen ja uuden osaamisen hankinnan keinona. Organisaatiotyyppi, jossa vastaaja työskenteli, vaikutti osin annettuihin arvioihin. Kansainvälisen liikkuvuuden tuloksellisuuden arviointi tutkimukseen osallistuneissa Suomessa toimivissa organisaatioissa on vielä puutteellista, sillä esimerkiksi kolmannes organisaatioista ei arvioi kansainvälisen liikkuvuuden tuloksellisuutta lainkaan. Mikäli kansainvälisen liikkuvuuden tuloksellisuutta arvioitiin, arvioinnissa käytettiin yleisimmin samoja mittareita kuin arvioitaessa organisaation muutakin toimintaa. Vain muutamissa organisaatiossa kansainväliselle liikkuvuudelle oli määritetty omat seurantamittarit. Tutkimuksessa koottiin tietoa mittareista, joilla kansainvälisen liikkuvuuden tuloksellisuutta osaamisen kehittämisen näkökulmasta tulisi arvioida. Tällaisia mittareita olivat muun muassa urakehitys sekä osaamisesta syntyvä liiketaloudellinen hyöty. Suurin osa tutkimukseen osallistuneista organisaatioista ei tällä hetkellä kerää tietoa kansainvälisen liikkuvuuden kautta hankitusta osaamisesta tietojärjestelmiin eikä osaamisen johtamisen tietojärjestelmiä myöskään hyödynnetä kansainvälistä liikkuvuutta suunniteltaessa. Kansainvälisen liikkuvuuden tuloksellisuuden arviointia vaikeuttaa myös arviointia helpottavien tietojärjestelmien ja automatisoitujen prosessien puute. Haastatteluista nousi esille useita kansainvälisen liikkuvuuden tuloksellisuuden arvioinnissa huomioitavia asioita, kuten arviointitarve useana eri ajankohtana sekä urakehitysvaiheen huomioiminen kansainvälistä liikkuvuutta suunniteltaessa. Työn tuloksia voidaan hyödyntää kansainvälisen liikkuvuuteen ja osaamisen kehittämiseen liittyvien toimintatapojen ja tuloksellisuuden seurantaa helpottavien prosessien ja tietojärjestelmien kehitystyössä.