”Sua pidetään ihan B-luokan kansalaisena” : korvaushoitoasiakkaiden kokemuksia kaltoinkohtelusta
Ketola, Juuso; Koskinen, Kaisa; Lahtinen, Aleksanteri; Ukkonen, Tiia (2020)
Lataukset:
Ketola, Juuso
Koskinen, Kaisa
Lahtinen, Aleksanteri
Ukkonen, Tiia
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202101131210
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202101131210
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata opioidiriippuvaisten korvaushoitoasiakkaiden kokemuksia kaltoinkohtelusta sekä heidän odotuksiaan kaltoinkohtelun ennaltaehkäisemiseksi. Tavoitteena oli lisätä tietoisuutta ja ymmärrystä korvaushoitoasiakkaiden kokemasta kaltoinkohtelusta, ja löytää keinoja sen ennaltaehkäisemiseen.
Opinnäytetyössä käytettiin laadullista tutkimusmenetelmää. Aineiston keruu toteutettiin teemahaastatteluilla ja sitä varten haastateltiin yhteensä viittä päihdepalveluyksikkö Breikin asiakasta. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Opinnäytetyö suoritettiin moniammatillisena yhteistyönä Tampereen ammattikorkeakoulun sosionomi- ja sairaanhoitajaopiskelijoiden kesken.
Opinnäytetyön tulosten perusteella kaltoinkohtelun oleellisimpia koettuja muotoja olivat henkinen ja fyysinen väkivalta, vihamielinen ja asenteellinen suhtautuminen sekä turhat epäilykset ja mielivaltainen viranomaistoiminta. Kaltoinkohtelua koettiin erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluiden edustajilta sekä viranomaistahoilta, kuten poliiseilta. Kaltoinkohtelua koettiin myös haastateltavien sosiaalisissa suhteissa ja lähipiirissä. Kaltoinkohtelun ehkäisemisen keinoiksi mainittiin avoin keskusteluyhteys osallisten välillä, tietoisuuden lisääminen erityisesti sosiaali- ja terveysalalla sekä asenteelliset muutokset julkisessa keskustelussa ja mediassa.
Johtopäätöksenä opinnäytetyössä todettiin, että kaltoinkohtelun subjektiivisuuden takia sosiaali- ja terveysalan henkilöstön saattaa olla hankala tunnistaa asiakkaiden joutumista kaltoinkohdelluiksi. Kaltoinkohtelun kokemuksella on vaikutuksia arkeen, yleiseen hyvinvointiin sekä korvaushoidon asiakkaiden mahdollisuuksiin onnistua hoidossa. Tulosten pohjalta jatkotutkimusehdotukseksi nousi kokemusten rajaaminen pelkälle korvaushoidon ajalle tai laajemmin huumemaailmassa elämiseen. Myös haittoja vähentävän ja kuntouttavan korvaushoidon erottaminen toisistaan voisi tuottaa erilaista tietoa kokemuksista.
Opinnäytetyössä käytettiin laadullista tutkimusmenetelmää. Aineiston keruu toteutettiin teemahaastatteluilla ja sitä varten haastateltiin yhteensä viittä päihdepalveluyksikkö Breikin asiakasta. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Opinnäytetyö suoritettiin moniammatillisena yhteistyönä Tampereen ammattikorkeakoulun sosionomi- ja sairaanhoitajaopiskelijoiden kesken.
Opinnäytetyön tulosten perusteella kaltoinkohtelun oleellisimpia koettuja muotoja olivat henkinen ja fyysinen väkivalta, vihamielinen ja asenteellinen suhtautuminen sekä turhat epäilykset ja mielivaltainen viranomaistoiminta. Kaltoinkohtelua koettiin erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluiden edustajilta sekä viranomaistahoilta, kuten poliiseilta. Kaltoinkohtelua koettiin myös haastateltavien sosiaalisissa suhteissa ja lähipiirissä. Kaltoinkohtelun ehkäisemisen keinoiksi mainittiin avoin keskusteluyhteys osallisten välillä, tietoisuuden lisääminen erityisesti sosiaali- ja terveysalalla sekä asenteelliset muutokset julkisessa keskustelussa ja mediassa.
Johtopäätöksenä opinnäytetyössä todettiin, että kaltoinkohtelun subjektiivisuuden takia sosiaali- ja terveysalan henkilöstön saattaa olla hankala tunnistaa asiakkaiden joutumista kaltoinkohdelluiksi. Kaltoinkohtelun kokemuksella on vaikutuksia arkeen, yleiseen hyvinvointiin sekä korvaushoidon asiakkaiden mahdollisuuksiin onnistua hoidossa. Tulosten pohjalta jatkotutkimusehdotukseksi nousi kokemusten rajaaminen pelkälle korvaushoidon ajalle tai laajemmin huumemaailmassa elämiseen. Myös haittoja vähentävän ja kuntouttavan korvaushoidon erottaminen toisistaan voisi tuottaa erilaista tietoa kokemuksista.