”FYYSINEN LÄSNÄOLO ON DRAAMAN TÄRKEIN OSA”: Draamakasvattajien ja teatteri-ilmaisunohjaajien kokemuksia digitaalisen draaman käytöstä
Kaksonen, Niina (2020)
Kaksonen, Niina
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202101101139
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202101101139
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia draamakasvattajien / -opettajien ja teatteri-ilmaisun ohjaajien kokemuksia digitaalisen draaman käyttöön liittyen. Keskeistä oli selvittää, millaisia haasteita ja mahdollisuuksia digitaalisessa draamatyöskentelyssä on. Vuoden 2020 aikana maailmaa koetteli tuhoisa koronavirus COVID-19-epidemia ja monen elämä muuttui kerta heitolla. Koska tartuntariski oli suuri, töitä tehtiin mahdollisuuksien mukaan etänä ja ihmiskontakteja vältettiin. Tämän tarkoitti sitä, että työt oli ohjattava digitaaliseen ympäristöön. Oli tehtävä pienessä ajassa valtava digiloikka ja otettava haltuun digitaalisia keinoja saadakseen työnsä tehtyä. Myös draamatyöskentely oli uuden äärellä.
Kohderyhmälle teetetyn kyselyn mukaan digitaalinen draamatyöskentely koettiin mahdollisuutena, jossa on myös haasteita. Aineistosta nousi esiin kaksi digitaalisen draamatyöskentelyn kokonaisuutta: käytännön asiat ja draamatyöskentelylle ominaiset elementit ja mitä näille elementeille tapahtuu digitaalisessa ympäristössä. Käytännön asiat liittyivät tekniikkaan, digitaalisiin taitoihin, tasa-arvoon, työmäärän lisääntymiseen ja ohjaajan jaksamiseen. Draamatyöskentelyn elementteihin liittyviä asioita aineistossa mainittiin fyysinen tila, vuorovaikutus, läsnäolo, kohtaaminen, kontakti, kuunteleminen, yhteinen tekeminen, tunnelma, aistiminen, reagointi, impulssit, kehonkieli (katse, ilmeet, eleet, asennot), energia ja yhteyden kokeminen.
Digitaalinen draamatyöskentely vaatii rohkeutta, ennakkoluulottomuutta, työtä ja erityisesti luovaa asennetta ottaa uusia digitaalisia mahdollisuuksia haltuun ja siirtää draamatyöskentelyä verkkoon. Se vaatii aikaa ja uuden opettelemista. Digitaalinen draamatyöskentely tuo mukanaan lisämahdollisuuksia, mutta kontaktiopetusta se ei kuitenkaan korvaa.
Kohderyhmälle teetetyn kyselyn mukaan digitaalinen draamatyöskentely koettiin mahdollisuutena, jossa on myös haasteita. Aineistosta nousi esiin kaksi digitaalisen draamatyöskentelyn kokonaisuutta: käytännön asiat ja draamatyöskentelylle ominaiset elementit ja mitä näille elementeille tapahtuu digitaalisessa ympäristössä. Käytännön asiat liittyivät tekniikkaan, digitaalisiin taitoihin, tasa-arvoon, työmäärän lisääntymiseen ja ohjaajan jaksamiseen. Draamatyöskentelyn elementteihin liittyviä asioita aineistossa mainittiin fyysinen tila, vuorovaikutus, läsnäolo, kohtaaminen, kontakti, kuunteleminen, yhteinen tekeminen, tunnelma, aistiminen, reagointi, impulssit, kehonkieli (katse, ilmeet, eleet, asennot), energia ja yhteyden kokeminen.
Digitaalinen draamatyöskentely vaatii rohkeutta, ennakkoluulottomuutta, työtä ja erityisesti luovaa asennetta ottaa uusia digitaalisia mahdollisuuksia haltuun ja siirtää draamatyöskentelyä verkkoon. Se vaatii aikaa ja uuden opettelemista. Digitaalinen draamatyöskentely tuo mukanaan lisämahdollisuuksia, mutta kontaktiopetusta se ei kuitenkaan korvaa.