Kipumittarien hyödyntäminen
Katajisto, Jukka-Pekka; Patana, Jenny (2020)
Katajisto, Jukka-Pekka
Patana, Jenny
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020121829590
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020121829590
Tiivistelmä
Kipu on subjektiivinen kokemus, ja se on tutkimusten mukaan yksi pääsyistä hoitoon hakeutumisessa. Hoitamattomalla kivulla voi olla monimuotoisia seurauksia. Hoitotyössä kivun hoito on yksi hoitotyön osa-alue. Kivun arviointi kuuluu sairaanhoitajan työhön, ja sen arvioinnissa voidaan hyödyntää erilaisia kipumittareita. Kipumittari on kivun arvioinnin työkalu, jonka avulla kivun voimakkuutta ja hoidon vastetta seurataan.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata yksi versio siitä, mitä kipumittarien hyödyntäminen voisi olla. Opinnäytetyön tavoitteena oli tukea terveydenhuollon ammattilaisten kliinisen osaamisen ja erityisesti STEPPI-hankkeen kivun hoidon osa-alueen kehittämistä. Opinnäytetyö toteutettiin osana Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin STEPPI-hanketta, jonka tarkoituksena on kehittää perushoitotaitoja näyttöön perustuvan tiedon pohjalta.
Laadullisen opinnäytetyön tutkimusmenetelmänä käytettiin systemoitua kirjallisuuskatsausta. Tiedonhaussa löytyi yhteensä 846 tutkimusta, joista kirjallisuuskatsaukseen valikoitui 8 tutkimusta, 7 artikkelia ja 1 väitöskirja. Tutkimusaineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä.
Kirjallisuuskatsauksen tulokset osoittavat, että kipumittarien hyödyntäminen ilmiönä ei ole yksiselitteinen. Tämän opinnäytetyön päättelyketju ja siihen pohjautuva tulos on yksi versio kipumittarien hyödyntämisestä. Induktiivisen sisällönanalyysin perusteella kipumittarien hyödyntäminen koostuu neljästä kulmakivestä, jotka vaikuttavat omalta osaltaan käsitteen eksistentiaalisuuteen.
Kipumittarien käytön mahdollistajat, kipumittarin käyttö, ja potilaan kivun itsearviointikyky ovat elementtejä, jotka liittyvät kipumittarien käyttämiseen. Kipumittarien käyttämisen ylentää kipumittarien hyödyntämiseksi tiedon jakaminen. Kipumittarien hyödyntäminen onkin hyvin käytännönläheinen malli siitä, miten kipumittarien käytöstä on mahdollista ulosmitata hyöty potilaan kivun hoitamiseksi.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata yksi versio siitä, mitä kipumittarien hyödyntäminen voisi olla. Opinnäytetyön tavoitteena oli tukea terveydenhuollon ammattilaisten kliinisen osaamisen ja erityisesti STEPPI-hankkeen kivun hoidon osa-alueen kehittämistä. Opinnäytetyö toteutettiin osana Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin STEPPI-hanketta, jonka tarkoituksena on kehittää perushoitotaitoja näyttöön perustuvan tiedon pohjalta.
Laadullisen opinnäytetyön tutkimusmenetelmänä käytettiin systemoitua kirjallisuuskatsausta. Tiedonhaussa löytyi yhteensä 846 tutkimusta, joista kirjallisuuskatsaukseen valikoitui 8 tutkimusta, 7 artikkelia ja 1 väitöskirja. Tutkimusaineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä.
Kirjallisuuskatsauksen tulokset osoittavat, että kipumittarien hyödyntäminen ilmiönä ei ole yksiselitteinen. Tämän opinnäytetyön päättelyketju ja siihen pohjautuva tulos on yksi versio kipumittarien hyödyntämisestä. Induktiivisen sisällönanalyysin perusteella kipumittarien hyödyntäminen koostuu neljästä kulmakivestä, jotka vaikuttavat omalta osaltaan käsitteen eksistentiaalisuuteen.
Kipumittarien käytön mahdollistajat, kipumittarin käyttö, ja potilaan kivun itsearviointikyky ovat elementtejä, jotka liittyvät kipumittarien käyttämiseen. Kipumittarien käyttämisen ylentää kipumittarien hyödyntämiseksi tiedon jakaminen. Kipumittarien hyödyntäminen onkin hyvin käytännönläheinen malli siitä, miten kipumittarien käytöstä on mahdollista ulosmitata hyöty potilaan kivun hoitamiseksi.