Erityistä tukea tarvitsevien nuorten kokemuksia liikuntalajikokeiluista
Kallio, Timo; Liede, Iiro (2020)
Kallio, Timo
Liede, Iiro
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020121829561
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020121829561
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa erityistä tukea tarvitsevien nuorten kokemuksia Nappi-hankkeen järjestämistä liikuntalajikokeiluista. Lisäksi tarkoituksena oli selvittää vahvistaako liikuntalajikokeiluihin osallistuminen erityistä tukea tarvitsevien nuorten osallisuuden tunnetta ja kannustavatko liikuntalajikokeilut liikkumaan jatkossakin. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tietoa Nappi-hankkeen hyödyistä ja haasteista liikuntalajikokeilujen järjestäjille.
Laurea-ammattikorkeakoulu koordinoi Nappi-hanketta yhteistyössä järjestöjen, kuntien vammaispalveluiden, Uudenmaan alueen erityiskoulujen ja –oppilaitosten sekä Lohjan liikuntatoimen kanssa. Nappi-hankkeelle on myönnetty sosiaali- ja terveysministeriön valtionavustusta vuoden 2020 loppuun saakka. Hankkeen tavoitteena on edistää ja lisätä tietoisuutta erityistä tukea tarvitsevien nuorten terveyteen, hyvinvointiin ja osallisuuteen liittyen. Osana Nappi-hanketta järjestettiin liikuntalajikokeilupäiviä, joissa erityisnuorilla oli mahdollisuus kokeilla muun muassa koripalloa, temppuilua, vr-laseja, ohjattua kuntosaliharjoittelua, tennistä, jättiritsaa, salibandya, jalkapalloa, sulkapalloa ja istumapalloa.
Tietoa teoriaosuuteen hankittiin kirjallisuudesta, tieteellisistä artikkeleista sekä eri järjestöjen internet-sivuilta. Erityisnuorten kokemuksia liikuntalajikokeiluista selvitettiin kyselyn avulla. Kyselylomakkeet lähetettiin 13 osallistujalle sähköpostitse. Osallistujat vastasivat kyselylomakkeisiin kotona ja vastaukset toimitettiin opinnäytetyöntekijöille sähköpostitse. Kyselyyn vastasi viisi ihmistä. Kyselylomakkeet analysoitiin käyttämällä menetelmänä sisällönanalyysiä.
Aineistossa nousivat useasti esille positiiviset tunteet, joita yhdessä liikkuminen saa aikaan. Erityistä tukea tarvitsevat nuoret kokivat liikuntaharrastuksen tärkeänä ystävyyssuhteiden luomisessa. Aineisto osoitti itsenäisen liikkumisen vahvistavan nuorten itsetuntoa ja kokonaisvaltaista hyvinvointia. Erityistä tukea tarvitsevien nuorten ryhmäliikkumisen haasteissa korostui kerho- ja harrastusmahdollisuuksien vähäinen tarjonta.
Tuloksissa oli yhteneväisyyksiä teoriaosuuden kanssa. Opinnäytetyö vahvistaa käsitystä siitä, että erityistä tukea tarvitseville nuorille liikunta on monella tapaa merkityksellistä. Yhdessä liikkuminen ja kokonaisvaltainen hyvinvointi ovat sidoksissa toisiinsa; yhdessä liikkuminen lisää vuorovaikutusta, joka puolestaan on tärkeää ihmisen hyvinvoinnille. Tulosten perusteella erityistä tukea tarvitsevat nuoret ovat innokkaita kokeilemaan uusia lajeja. Valtaosa nuorista toivoi liikuntalajikokeiluihin tulevaisuudessa uusia lajeja, esimerkiksi tanssia ja golfia.
Johtopäätöksenä voidaan todeta liikunnan olevan merkittävässä roolissa erityistä tukea tarvitsevien nuorten osallisuuden tunteen vahvistumisessa, itsetunnon vahvistumisessa sekä heidän yleisessä hyvinvoinnissaan. Liikuntalajikokeilut voivat kannustaa erityistä tukea tarvitsevia nuoria liikkumaan jatkossakin.
Laurea-ammattikorkeakoulu koordinoi Nappi-hanketta yhteistyössä järjestöjen, kuntien vammaispalveluiden, Uudenmaan alueen erityiskoulujen ja –oppilaitosten sekä Lohjan liikuntatoimen kanssa. Nappi-hankkeelle on myönnetty sosiaali- ja terveysministeriön valtionavustusta vuoden 2020 loppuun saakka. Hankkeen tavoitteena on edistää ja lisätä tietoisuutta erityistä tukea tarvitsevien nuorten terveyteen, hyvinvointiin ja osallisuuteen liittyen. Osana Nappi-hanketta järjestettiin liikuntalajikokeilupäiviä, joissa erityisnuorilla oli mahdollisuus kokeilla muun muassa koripalloa, temppuilua, vr-laseja, ohjattua kuntosaliharjoittelua, tennistä, jättiritsaa, salibandya, jalkapalloa, sulkapalloa ja istumapalloa.
Tietoa teoriaosuuteen hankittiin kirjallisuudesta, tieteellisistä artikkeleista sekä eri järjestöjen internet-sivuilta. Erityisnuorten kokemuksia liikuntalajikokeiluista selvitettiin kyselyn avulla. Kyselylomakkeet lähetettiin 13 osallistujalle sähköpostitse. Osallistujat vastasivat kyselylomakkeisiin kotona ja vastaukset toimitettiin opinnäytetyöntekijöille sähköpostitse. Kyselyyn vastasi viisi ihmistä. Kyselylomakkeet analysoitiin käyttämällä menetelmänä sisällönanalyysiä.
Aineistossa nousivat useasti esille positiiviset tunteet, joita yhdessä liikkuminen saa aikaan. Erityistä tukea tarvitsevat nuoret kokivat liikuntaharrastuksen tärkeänä ystävyyssuhteiden luomisessa. Aineisto osoitti itsenäisen liikkumisen vahvistavan nuorten itsetuntoa ja kokonaisvaltaista hyvinvointia. Erityistä tukea tarvitsevien nuorten ryhmäliikkumisen haasteissa korostui kerho- ja harrastusmahdollisuuksien vähäinen tarjonta.
Tuloksissa oli yhteneväisyyksiä teoriaosuuden kanssa. Opinnäytetyö vahvistaa käsitystä siitä, että erityistä tukea tarvitseville nuorille liikunta on monella tapaa merkityksellistä. Yhdessä liikkuminen ja kokonaisvaltainen hyvinvointi ovat sidoksissa toisiinsa; yhdessä liikkuminen lisää vuorovaikutusta, joka puolestaan on tärkeää ihmisen hyvinvoinnille. Tulosten perusteella erityistä tukea tarvitsevat nuoret ovat innokkaita kokeilemaan uusia lajeja. Valtaosa nuorista toivoi liikuntalajikokeiluihin tulevaisuudessa uusia lajeja, esimerkiksi tanssia ja golfia.
Johtopäätöksenä voidaan todeta liikunnan olevan merkittävässä roolissa erityistä tukea tarvitsevien nuorten osallisuuden tunteen vahvistumisessa, itsetunnon vahvistumisessa sekä heidän yleisessä hyvinvoinnissaan. Liikuntalajikokeilut voivat kannustaa erityistä tukea tarvitsevia nuoria liikkumaan jatkossakin.