Ammattikorkeakouluopiskelijoiden mielenterveys ja opiskelukyky – tietopaketti Kajaanin ammattikorkeakoulun opiskelijakunnalle
Karjalainen, Saara (2020)
Karjalainen, Saara
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020121829540
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020121829540
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa tietopaketti Kajaanin ammattikorkeakoulun opiskelijakunnalle opiskelijoiden mielenterveydestä ja opiskelukyvystä. Kajaanin ammattikorkeakoulun opiskelijakunta KAMO toimi opinnäytetyön toimeksiantajana. Opinnäytetyön tavoitteena oli lisätä opiskelijakunnan toimijoiden tietoa mielenterveydestä ja opiskelukyvystä ja edistää Kajaanin ammattikorkeakoulun opiskelijoiden mielenterveyttä ja opiskelukykyä. Opinnäytetyöni tutkimuskysymyksinä oli selvittää millainen tietopaketti edistää mielenterveyttä ja opiskelukykyä sekä millaisilla toimilla opiskelijakunta KAMO voi edistää opiskelijoiden mielenterveyttä ja opiskelukykyä.
Mielenterveys on toimintakykyä ylläpitävä voimavara, joka muokkautuu koko elämän ajan. Mielenterveyttä voidaan kehittää ja edistää vaikuttamalla sitä suojaaviin ja uhkaaviin tekijöihin. Mielenterveyshäiriöt ovat yleistyneet 2000-luvulla niin opiskelijoiden kuin muunkin väestön keskuudessa, ja kehityksen suunta on huolestuttava. Mielenterveyshäiriöt luokitellaan suomalaisten kansansairauksiksi ja ne ovat yleisimpiä työkyvyttömyyden aiheuttajia. Opiskelukyvyllä tarkoitetaan opiskelijoiden työkykyä. Se koostuu opiskelijan omista voimavaroista ja opiskelutaidoista sekä opetustoiminnasta ja opiskeluympäristöstä. Nämä osa-alueet ovat tiiviisti kytköksissä toisiinsa. Opiskelukykyä voidaan edistää vaikuttamalla kaikkiin osa-alueisiin. Opiskelukykyä edistämällä voidaan ehkäistä opintojen pitkittymistä tai keskeyttämistä.
Opintojen aloitus ja siihen liittyvät muut elämänmuutokset voivat altistaa mielenterveyden haasteille, esimerkiksi ahdistukselle. Opiskelijoiden yksinäisyyden lisääntyminen ja merkittävien, luottamuksellisten sosiaalisten suhteiden vähentyminen heikentävät hyvinvointia. Mielenterveyttä suojaavia tekijöitä vahvistamalla voidaan ennaltaehkäistä mielenterveyden ongelmia ja varhaisessa vaiheessa voidaan matalalla kynnyksellä vaikuttaa oireiden kehittymiseen. Myös opiskelijakunnalla on merkittävä rooli mielenterveyden edistämisessä. Käyttökelpoinen tulokulma opiskelijahyvinvointia edistävään työhön on yhteisöllisyyden lisääminen ja yksilön hyvinvoinnin lisäämisen yhteisöterveyden edistämisen keinoin.
Opinnäytetyö on toteutettu toiminnallisena opinnäytetyönä tuotteistamisprosessin kautta. Tuote, eli tietopaketti perustuu tämän opinnäytetyön teoriapohjaan, mistä se on koottu Microsoft Powerpoint -ohjelmalla diaesitykseksi opiskelijakunta KAMOn käyttämään diapohjaan. Tietopakettia voidaan käyttää opiskelijakunnan vertaistuutoreiden koulutuksessa ja opiskelijakunnan hallituksen hyvinvointitoimijat voivat hyödyntää materiaalia edunvalvontatyössä sekä opiskelijahyvinvointiin liittyvissä kannanotoissa. Tietopaketin aiheiden valinnassa sekä käytetyssä kielessä ja tyylissä on otettu huomioon käyttäjät, eli ammattikorkeakouluopiskelijat.
Jatkotutkimusehdotuksena tälle opinnäytetyölle esitän, että tietopakettia päivitetään tulevaisuudessa lisäämällä siihen perustietoa esiintymisjännityksestä sekä yleisimmistä mielenterveyshäiriöistä eli masennuksesta ja ahdistuneisuushäiriöistä, niiden oireista, ilmenemisestä, yleisyydestä ja itsehoitokeinoista. Lisäksi olisi aiheellista pohtia myös, kuinka opiskelijakunta tai ammattikorkeakoulu voisi mahdollistaa vertaistukea näistä kärsiville. Toisena jatkotutkimuksena voisi selvittää, kuinka opiskelijakunta KAMO voisi tukea loppuvaiheen opiskelijoita valmistumisessa ja työelämään siirtymisessä.
Mielenterveys on toimintakykyä ylläpitävä voimavara, joka muokkautuu koko elämän ajan. Mielenterveyttä voidaan kehittää ja edistää vaikuttamalla sitä suojaaviin ja uhkaaviin tekijöihin. Mielenterveyshäiriöt ovat yleistyneet 2000-luvulla niin opiskelijoiden kuin muunkin väestön keskuudessa, ja kehityksen suunta on huolestuttava. Mielenterveyshäiriöt luokitellaan suomalaisten kansansairauksiksi ja ne ovat yleisimpiä työkyvyttömyyden aiheuttajia. Opiskelukyvyllä tarkoitetaan opiskelijoiden työkykyä. Se koostuu opiskelijan omista voimavaroista ja opiskelutaidoista sekä opetustoiminnasta ja opiskeluympäristöstä. Nämä osa-alueet ovat tiiviisti kytköksissä toisiinsa. Opiskelukykyä voidaan edistää vaikuttamalla kaikkiin osa-alueisiin. Opiskelukykyä edistämällä voidaan ehkäistä opintojen pitkittymistä tai keskeyttämistä.
Opintojen aloitus ja siihen liittyvät muut elämänmuutokset voivat altistaa mielenterveyden haasteille, esimerkiksi ahdistukselle. Opiskelijoiden yksinäisyyden lisääntyminen ja merkittävien, luottamuksellisten sosiaalisten suhteiden vähentyminen heikentävät hyvinvointia. Mielenterveyttä suojaavia tekijöitä vahvistamalla voidaan ennaltaehkäistä mielenterveyden ongelmia ja varhaisessa vaiheessa voidaan matalalla kynnyksellä vaikuttaa oireiden kehittymiseen. Myös opiskelijakunnalla on merkittävä rooli mielenterveyden edistämisessä. Käyttökelpoinen tulokulma opiskelijahyvinvointia edistävään työhön on yhteisöllisyyden lisääminen ja yksilön hyvinvoinnin lisäämisen yhteisöterveyden edistämisen keinoin.
Opinnäytetyö on toteutettu toiminnallisena opinnäytetyönä tuotteistamisprosessin kautta. Tuote, eli tietopaketti perustuu tämän opinnäytetyön teoriapohjaan, mistä se on koottu Microsoft Powerpoint -ohjelmalla diaesitykseksi opiskelijakunta KAMOn käyttämään diapohjaan. Tietopakettia voidaan käyttää opiskelijakunnan vertaistuutoreiden koulutuksessa ja opiskelijakunnan hallituksen hyvinvointitoimijat voivat hyödyntää materiaalia edunvalvontatyössä sekä opiskelijahyvinvointiin liittyvissä kannanotoissa. Tietopaketin aiheiden valinnassa sekä käytetyssä kielessä ja tyylissä on otettu huomioon käyttäjät, eli ammattikorkeakouluopiskelijat.
Jatkotutkimusehdotuksena tälle opinnäytetyölle esitän, että tietopakettia päivitetään tulevaisuudessa lisäämällä siihen perustietoa esiintymisjännityksestä sekä yleisimmistä mielenterveyshäiriöistä eli masennuksesta ja ahdistuneisuushäiriöistä, niiden oireista, ilmenemisestä, yleisyydestä ja itsehoitokeinoista. Lisäksi olisi aiheellista pohtia myös, kuinka opiskelijakunta tai ammattikorkeakoulu voisi mahdollistaa vertaistukea näistä kärsiville. Toisena jatkotutkimuksena voisi selvittää, kuinka opiskelijakunta KAMO voisi tukea loppuvaiheen opiskelijoita valmistumisessa ja työelämään siirtymisessä.