Työturvallisuussääntelyn rikosoikeudellinen tarkastelu
Lindfors, Henriikka (2020)
Lindfors, Henriikka
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020121729432
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020121729432
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa tarkastellaan työturvallisuussääntelyä rikosoikeudellisesta näkökulmasta. Tutkimuksen tietoperustaosuuden ensimmäisessä osassa tarkastellaan työturvallisuutta osana työoikeutta, työturvallisuuslainsäädännön kokonaisuudistusta sekä oikeudenalan kytkeytymistä osaksi EU-oikeutta. Toinen osa käsittelee työnantajan keskeisiä lakisääteisiä velvoitteita, kuten yleistä huolehtimisvelvollisuutta, työnvaarojen selvittämis- ja arviointivelvoitetta sekä työsopimuslain työturvallisuusvelvoitetta. Kolmas osa keskittyy päätutkimuskohteeseen eli työturvallisuuden rikosoikeudelliseen sääntelyyn, työturvallisuusrikoksen ja työturvallisuusrikkomuksen kriminalisoinnin sekä rikoslain työturvallisuussääntelyn rikkomuksia koskevan uudistuksen kautta.
Tutkimusmenetelmänä on käytetty oikeustieteen perinteistä oikeusdogmaattista eli lainopillista tutkimusotetta, jonka lisäksi tutkimuksen empiirisessä osassa tarkastellaan työtapaturmien, työturvallisuusrikosten ja -rikkomusten kehitystä vuosina 2010—2018. Lähteinä on käytetty lainsäädäntöä, lain esitöitä, oikeuskirjallisuutta, oikeuskäytäntöä sekä Tilastokeskuksen tilastoja työtapaturmista sekä käräjäoikeuksien ja hovioikeuden alioikeuksina tuomitsemista työturvallisuusrikoksista ja -rikkomuksista. Keskeisimpinä lähteinä ovat työturvallisuuslaki (738/2002), rikoslaki (39/1889) ja hallituksen esitys eduskunnalle työturvallisuuslaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (59/2002).
Vuonna 2018 tilastoitiin 102 275 palkansaajille sattunutta työpaikkatapaturmaa, kun käräjäoikeuksissa ja hovioikeudessa ensimmäisenä asteen annettiin vain 118 tuomiota työturvallisuusrikoksista. Rikoslain kokonaisuudistuksessa lisäämällä lakiin työrikoksia koskeva 47 luku on haluttu ottaa tiukempi kanta työntekijöiden turvallisuuden suojelemiseen, sillä työlainsäädännön rikkomusten on katsottu aiheuttavan vakavia fyysisiä vahinkoja työntekijöille sekä merkittäviä taloudellisia menetyksiä koko yhteiskunnalle. Suomessa työturvallisuusrikkomusten tuomitsemiskäytäntö on kuitenkin kansainvälisesti vertailtuna ollut lievää sekä erityisesti yhteisörangaistusten tuomitsemiskäytäntö on jäänyt vähäiseksi. Tarkastelujaksolla 2010—2018 työturvallisuusrikosten yhteisösakkorangaistustuomioiden vuosittaiset lukumäärät vaihtelivat 22—46 välillä. Lisäksi tuomittujen yhteisösakkorangaistusten summat ovat jääneet alhaisiksi ottaen huomioon tuomittujen yhteisöjen pitkän ajanjakson taloudellisen sietokyky. Tähän mennessä suurin yksittäinen sakkotuomio on ollut 180 000 euroa rangaistusmaksimin ollessa 850 000. This thesis examines occupational safety regulation from the criminal point of view. The first part of thesis knowledge base examines occupational safety as a part of labour law, comprehensive reform of the occupational safety legislation and the connection between national labour law and European Union law. The second part deals with essential employer’s statutory obligations such as general duty to exercise care, duty to analysis and assess the risks at work and the section of employment contract act about occupational safety and health. The third part focuses on the main research thesis criminal examination of the occupational safety regulation via criminalization of work safety offence, violation of occupational safety and health and reform of the criminal code’s occupational safety regulation.
As a research method a traditional legal research in law was used and furthermore in the thesis empirical part there was an examination the development of: occupational accidents, work safety offences and violations of occupational safety regulation. The sources used were: legislation, preliminary work on the law, legal literature, court cases and Statistics Finland’s of Occupational Accidents and both work safety offences and violation of occupational safety regulation sentenced in District Courts and Court of appeals as a first court instance. The primary sources of this thesis were: Occupational Safety and Health act (738/2002), Criminal Code of Finland (39/1889) and the Government Proposal (59/2002) to Parliament for Occupational Safety and Health act.
In 2018, 102 275 employees’ occupational accidents on statistics were collected while only 118 were sentence judgements of work safety offences. By adding chapter 47 of labour offences to the Criminal Code of Finland in the comprehensive reform was supposed to highlight the importance of protection of employees safety, because offences have been noticed to cause serious physical damage to employees and significant economic losses to the society. In Finland, the adjudication practice of work safety violations has been low in international comparison and especially the sentencing with corporate fine. Between 2010 to 2018 the amounts of sentenced corporate fines changed yearly between 22—46. Furthermore, examined from the companies’ financial capacities point of view, the sums of corporate fines have been rather low. So far, the biggest amount of sentenced corporate fine has been 180 000 euros when maximum punishment is 850 000 euros.
Tutkimusmenetelmänä on käytetty oikeustieteen perinteistä oikeusdogmaattista eli lainopillista tutkimusotetta, jonka lisäksi tutkimuksen empiirisessä osassa tarkastellaan työtapaturmien, työturvallisuusrikosten ja -rikkomusten kehitystä vuosina 2010—2018. Lähteinä on käytetty lainsäädäntöä, lain esitöitä, oikeuskirjallisuutta, oikeuskäytäntöä sekä Tilastokeskuksen tilastoja työtapaturmista sekä käräjäoikeuksien ja hovioikeuden alioikeuksina tuomitsemista työturvallisuusrikoksista ja -rikkomuksista. Keskeisimpinä lähteinä ovat työturvallisuuslaki (738/2002), rikoslaki (39/1889) ja hallituksen esitys eduskunnalle työturvallisuuslaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (59/2002).
Vuonna 2018 tilastoitiin 102 275 palkansaajille sattunutta työpaikkatapaturmaa, kun käräjäoikeuksissa ja hovioikeudessa ensimmäisenä asteen annettiin vain 118 tuomiota työturvallisuusrikoksista. Rikoslain kokonaisuudistuksessa lisäämällä lakiin työrikoksia koskeva 47 luku on haluttu ottaa tiukempi kanta työntekijöiden turvallisuuden suojelemiseen, sillä työlainsäädännön rikkomusten on katsottu aiheuttavan vakavia fyysisiä vahinkoja työntekijöille sekä merkittäviä taloudellisia menetyksiä koko yhteiskunnalle. Suomessa työturvallisuusrikkomusten tuomitsemiskäytäntö on kuitenkin kansainvälisesti vertailtuna ollut lievää sekä erityisesti yhteisörangaistusten tuomitsemiskäytäntö on jäänyt vähäiseksi. Tarkastelujaksolla 2010—2018 työturvallisuusrikosten yhteisösakkorangaistustuomioiden vuosittaiset lukumäärät vaihtelivat 22—46 välillä. Lisäksi tuomittujen yhteisösakkorangaistusten summat ovat jääneet alhaisiksi ottaen huomioon tuomittujen yhteisöjen pitkän ajanjakson taloudellisen sietokyky. Tähän mennessä suurin yksittäinen sakkotuomio on ollut 180 000 euroa rangaistusmaksimin ollessa 850 000.
As a research method a traditional legal research in law was used and furthermore in the thesis empirical part there was an examination the development of: occupational accidents, work safety offences and violations of occupational safety regulation. The sources used were: legislation, preliminary work on the law, legal literature, court cases and Statistics Finland’s of Occupational Accidents and both work safety offences and violation of occupational safety regulation sentenced in District Courts and Court of appeals as a first court instance. The primary sources of this thesis were: Occupational Safety and Health act (738/2002), Criminal Code of Finland (39/1889) and the Government Proposal (59/2002) to Parliament for Occupational Safety and Health act.
In 2018, 102 275 employees’ occupational accidents on statistics were collected while only 118 were sentence judgements of work safety offences. By adding chapter 47 of labour offences to the Criminal Code of Finland in the comprehensive reform was supposed to highlight the importance of protection of employees safety, because offences have been noticed to cause serious physical damage to employees and significant economic losses to the society. In Finland, the adjudication practice of work safety violations has been low in international comparison and especially the sentencing with corporate fine. Between 2010 to 2018 the amounts of sentenced corporate fines changed yearly between 22—46. Furthermore, examined from the companies’ financial capacities point of view, the sums of corporate fines have been rather low. So far, the biggest amount of sentenced corporate fine has been 180 000 euros when maximum punishment is 850 000 euros.