Lasten kotisaattohoito : Lasten kotisaattohoidon toteuttamisen mahdollisuudet Pohjois-Suomen alueella henkilökunnan näkökulmasta
Rintala, Maria; Zopf, Minna (2020)
Rintala, Maria
Zopf, Minna
2020
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020121628578
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020121628578
Tiivistelmä
Lasten saattohoidon toteuttaminen kotiin on Suomessa tuore asia. Valtaosa vakavasti sairaista lapsista hoidetaan kyllä kotona, mutta suuri osa heistä kuolee sairaalassa. Usein lapsen saattohoito voitaisiin toteuttaa kotona kotisairaalan turvin. Suomessa kuolee 400-500 lasta vuodessa ja noin puolessa näistä kuoleman syy on krooninen, pitkittynyt sairaus. Palliatiivisen ja saattohoidon merkitys korostuu erityisesti kroonisissa sairauksissa. STM:n suositusten mukaan jokaisella on oikeus valita paikka, missä kuolee. Tämä ei kuitenkaan toteudu tasa-arvoisesti Suomessa.
Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvailla parantumattomasti sairaita lapsia hoitavien näkemyksiä lasten kotisaattohoidon toteutumisen edellytyksistä ja sen kehittämisen tarpeista. Tavoitteena oli saada tietoa lasten kotisaattohoidosta ja herättää mielenkiintoa lasten kotisaattohoidon kehittä-miseen Pohjois-Suomen alueella. Toivomme, että opinnäytetyömme tuloksia voidaan hyödyntää lasten kotisairaalan perustamisessa ja toiminnan kehittämisessä.
Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisella menetelmällä. Tutkimusaineisto kerättiin sähköisellä kyselylomakkeella. Kysely lähetettiin henkilökunnalle, joilla oletimme olevan kokemusta lapsen saattohoidosta. Kysely välitettiin osastonhoitajan kautta noin 30 henkilökunnan jäsenelle ja siihen vastasi 19 henkilöä. Kyselyn avulla saimme runsaasti aineistoa henkilökunnan näkemyksistä saat-tohoidosta ja sen toteuttamisesta kotiin. Tutkimusaineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä, jota ohjasivat aineisto ja tutkimustehtävät.
Tutkimustulosten mukaan lasten kotisaattohoidolle ja sen kehittämiselle on suuri tarve nyt ja tulevaisuudessa. Tutkimukseen osallistujien mukaan perheet pääsääntöisesti toivovat lapsen kotisaattohoitoa sairaalahoidon sijaan. Kotisaattohoitoa ei pystytä tarjoamaan kaikille halukkaille resurssien ja toimintamallin puuttumisen vuoksi. Asuinpaikka vaikuttaa suuresti hoidon saatavuuteen. Tulosten mukaan kotisaattohoidon toteutuminen edellyttää yhteistyön ja toimintamallien kehittämistä myös kuntien välillä. Tutkimuksen tuloksista kävi selvästi ilmi lasten kotisairaalatoiminnan puuttuminen, henkilökunnan koulutuksen ja osaamisen puute sekä maantieteelliset rajoitukset.
Lasten saattohoidon kehittäminen on tärkeä asia ja hoidon saatavuus tulisi taata kaikille asuinpaikasta ja diagnoosista riippumatta. Tutkimukseen osallistuneiden näkemysten mukaan lasten kotisaattohoidolle on tarvetta Pohjois-Suomen alueella. Jatkotutkimusehdotuksena on kroonista sairautta sairastavien lasten saattohoidon tarve ja kehittäminen.
Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvailla parantumattomasti sairaita lapsia hoitavien näkemyksiä lasten kotisaattohoidon toteutumisen edellytyksistä ja sen kehittämisen tarpeista. Tavoitteena oli saada tietoa lasten kotisaattohoidosta ja herättää mielenkiintoa lasten kotisaattohoidon kehittä-miseen Pohjois-Suomen alueella. Toivomme, että opinnäytetyömme tuloksia voidaan hyödyntää lasten kotisairaalan perustamisessa ja toiminnan kehittämisessä.
Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisella menetelmällä. Tutkimusaineisto kerättiin sähköisellä kyselylomakkeella. Kysely lähetettiin henkilökunnalle, joilla oletimme olevan kokemusta lapsen saattohoidosta. Kysely välitettiin osastonhoitajan kautta noin 30 henkilökunnan jäsenelle ja siihen vastasi 19 henkilöä. Kyselyn avulla saimme runsaasti aineistoa henkilökunnan näkemyksistä saat-tohoidosta ja sen toteuttamisesta kotiin. Tutkimusaineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä, jota ohjasivat aineisto ja tutkimustehtävät.
Tutkimustulosten mukaan lasten kotisaattohoidolle ja sen kehittämiselle on suuri tarve nyt ja tulevaisuudessa. Tutkimukseen osallistujien mukaan perheet pääsääntöisesti toivovat lapsen kotisaattohoitoa sairaalahoidon sijaan. Kotisaattohoitoa ei pystytä tarjoamaan kaikille halukkaille resurssien ja toimintamallin puuttumisen vuoksi. Asuinpaikka vaikuttaa suuresti hoidon saatavuuteen. Tulosten mukaan kotisaattohoidon toteutuminen edellyttää yhteistyön ja toimintamallien kehittämistä myös kuntien välillä. Tutkimuksen tuloksista kävi selvästi ilmi lasten kotisairaalatoiminnan puuttuminen, henkilökunnan koulutuksen ja osaamisen puute sekä maantieteelliset rajoitukset.
Lasten saattohoidon kehittäminen on tärkeä asia ja hoidon saatavuus tulisi taata kaikille asuinpaikasta ja diagnoosista riippumatta. Tutkimukseen osallistuneiden näkemysten mukaan lasten kotisaattohoidolle on tarvetta Pohjois-Suomen alueella. Jatkotutkimusehdotuksena on kroonista sairautta sairastavien lasten saattohoidon tarve ja kehittäminen.