Raporttinäkymän rakentaminen ruokahävikin seurantaan Aleksia liikelaitokselle
Haapamäki, Minna-Liisa (2020)
Haapamäki, Minna-Liisa
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020121428054
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020121428054
Tiivistelmä
Ruokahävikki on tällä hetkellä merkittävä ilmiö akateemisissa keskusteluissa,
kansalaisyhteiskunnan aloitteiden ja poliittisten esityslistojen keskiössä. Opinnäytetyön
tarkoituksena oli rakentaa raportointinäkymä ruokahävikistä. Tavoitteena oli löytää relevantit mittauspisteet prosessissa, jotta tarvittavat tiedot voidaan yhdistää raporttinäkymään eri tietolähteistä.
Opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivisena kehittämistutkimuksena, jolloin kehittäminen
suoritettiin sykleissä. Tietoa kerättiin sähköisellä kyselyllä- ja henkilöhaastatteluilla, sekä
kirjallisina dokumentteina toimivat Teams-ryhmätyön tallennukset, sähköpostit ja prosessikaaviot.
1. syklissä todettiin nykytila: missä tietoa sijaitsee, kuka tiedot kirjaa ja kuka tarkistaa tiedon oikeellisuuden. Nykytilassa todettiin haasteita, koska tietojen vieminen oli hankalaa ja aikaa vievää, eikä syötetty tieto ollut välttämättä relevanttia.
2. syklissä suunniteltiin ruokahävikkiraportointinäkymää työryhmissä. Työryhmät totesivat, että ruokahävikkiraportointityökalun tulee vastata kysymyksiin: mitä ja missä. Kun ruokahävikki saadaan näkyväksi, voidaan kehittää henkilöstön kouluttamista ja perehdyttämistä.
3. syklissä määriteltiin raportointityökalu. Ruokahävikkiraportoinnin tulee olla mahdollisimman helppoa. Tieto tulee olla saatavilla ja vertailtavissa, syötettyjen tietojen ollessa yhteismitallisia. Ruokahävikkiraportointityökalua rakennetaan pala palalta ottaen eri käyttäjäryhmiä palvelevia näkymiä käyttöön.
Johtopäätöksenä todetaan, että ruokahävikkiraportointinäkymä on toivottu ja odotettu
työkalu johtamiseen ja ohjaamiseen. Ruokahävikkiraporttinäkymä auttaa ymmärtämään
ruokahävikin synnyn prosessin eri vaiheissa; mistä ja miksi sitä syntyy, sekä ruokahävikin
taloudelliset vaikutukset
kansalaisyhteiskunnan aloitteiden ja poliittisten esityslistojen keskiössä. Opinnäytetyön
tarkoituksena oli rakentaa raportointinäkymä ruokahävikistä. Tavoitteena oli löytää relevantit mittauspisteet prosessissa, jotta tarvittavat tiedot voidaan yhdistää raporttinäkymään eri tietolähteistä.
Opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivisena kehittämistutkimuksena, jolloin kehittäminen
suoritettiin sykleissä. Tietoa kerättiin sähköisellä kyselyllä- ja henkilöhaastatteluilla, sekä
kirjallisina dokumentteina toimivat Teams-ryhmätyön tallennukset, sähköpostit ja prosessikaaviot.
1. syklissä todettiin nykytila: missä tietoa sijaitsee, kuka tiedot kirjaa ja kuka tarkistaa tiedon oikeellisuuden. Nykytilassa todettiin haasteita, koska tietojen vieminen oli hankalaa ja aikaa vievää, eikä syötetty tieto ollut välttämättä relevanttia.
2. syklissä suunniteltiin ruokahävikkiraportointinäkymää työryhmissä. Työryhmät totesivat, että ruokahävikkiraportointityökalun tulee vastata kysymyksiin: mitä ja missä. Kun ruokahävikki saadaan näkyväksi, voidaan kehittää henkilöstön kouluttamista ja perehdyttämistä.
3. syklissä määriteltiin raportointityökalu. Ruokahävikkiraportoinnin tulee olla mahdollisimman helppoa. Tieto tulee olla saatavilla ja vertailtavissa, syötettyjen tietojen ollessa yhteismitallisia. Ruokahävikkiraportointityökalua rakennetaan pala palalta ottaen eri käyttäjäryhmiä palvelevia näkymiä käyttöön.
Johtopäätöksenä todetaan, että ruokahävikkiraportointinäkymä on toivottu ja odotettu
työkalu johtamiseen ja ohjaamiseen. Ruokahävikkiraporttinäkymä auttaa ymmärtämään
ruokahävikin synnyn prosessin eri vaiheissa; mistä ja miksi sitä syntyy, sekä ruokahävikin
taloudelliset vaikutukset