Operatiivisen häiriötilannetoiminnan kehittäminen ympäristöterveydenhuollon yksikössä
Kousa, Sanna (2020)
Kousa, Sanna
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020121427953
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020121427953
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä tutkitaan ympäristöterveydenhuollon operatiivisen
häiriötilannetoiminnan kehittämistä harjoittelun avulla. Kuntien ympäristöterveysviranomaisilla on velvollisuus varautua toimialan häiriötilanteisiin, kuten elintarvike- tai talousvesivälitteisiin epidemioihin. Epidemiaepäilytilanteessa on viipymättä ryhdyttävä tarvittaviin rajoitus- ja selvitystoimenpiteisiin. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, parantaako harjoittelu häiriötilannevalmiutta ja mitä operatiivisen toiminnan kehittämiskohteita harjoittelun perusteella löydetään.
Opinnäytetyön toimeksiantajalle suunniteltiin ja järjestettiin organisaation ensimmäinen omaehtoinen elintarvikevälitteistä epidemiaa koskeva häiriötilanneharjoitus.
Tutkimusmenetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Yksilöhaastatteluissa kerätylle aineistolle tehtiin laadullinen sisällönanalyysi. Haastatteluteemat koskivat organisaation varautumisen tasoa ja kehittämistarpeita, järjestetyn häiriötilanneharjoituksen onnistumista ja merkitystä sekä toiminnan jatkokehittämistä. Haastatteluihin kutsuttiin tilaajaorganisaatiolle järjestettyyn harjoitukseen osallistuneet henkilöt.
Tulosten perusteella harjoitus parantaa organisaation ja yksilön valmiutta toimia
todellisessa häiriötilanteessa. Harjoitteleminen on oppimisen ja tilannejohtamisen kehittämisen väline sekä keino testata ennalta laadittujen ohjeiden toimivuutta ja ihmisten toimintakykyä häiriötilanteessa. Häiriötilanneharjoitus on mahdollista järjestää ympäristöterveydenhuollon yksikössä omaehtoisesti. Yksikön koko ja käytettävissä olevat resurssit kuitenkin vaikuttavat harjoitusten järjestämismahdollisuuteen, koska etenkin laajemmat harjoitukset edellyttävät riittävästi henkilöstöä eri harjoitusrooleihin.
Opinnäytetyön toimeksiantajalle annettiin varautumista koskevia kehittämisehdotuksia ja ohje harjoitusten järjestämiseen. Säännöllinen harjoittelu kannattaa ottaa osaksi
varautumisen suunnittelua ja ylläpitoa. Harjoittelun tulee perustua usean vuoden ajaksi kerrallaan laadittavaan suunnitelmaan, johon sisältyy erityyppisiä ja -laajuisia harjoituksia koko ympäristöterveydenhuollon sektorilta. Harjoituspalaute tulee huomioida toiminnan kehittämisessä ja seuraavien harjoitusten aihevalinnoissa. Selvitystiimin sisäisen vuorovaikutuksen ja viestinnän kehittämisen sekä ennalta laadittujen ohjeiden käytön testaaminen ovat tärkeimpiä painotuskohteita yksikön seuraavissa harjoituksissa. Varautumisen riittävät resurssit tulee varmistaa ja epidemiaselvitysorganisaation asiantuntemusta pitää yllä.
häiriötilannetoiminnan kehittämistä harjoittelun avulla. Kuntien ympäristöterveysviranomaisilla on velvollisuus varautua toimialan häiriötilanteisiin, kuten elintarvike- tai talousvesivälitteisiin epidemioihin. Epidemiaepäilytilanteessa on viipymättä ryhdyttävä tarvittaviin rajoitus- ja selvitystoimenpiteisiin. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, parantaako harjoittelu häiriötilannevalmiutta ja mitä operatiivisen toiminnan kehittämiskohteita harjoittelun perusteella löydetään.
Opinnäytetyön toimeksiantajalle suunniteltiin ja järjestettiin organisaation ensimmäinen omaehtoinen elintarvikevälitteistä epidemiaa koskeva häiriötilanneharjoitus.
Tutkimusmenetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Yksilöhaastatteluissa kerätylle aineistolle tehtiin laadullinen sisällönanalyysi. Haastatteluteemat koskivat organisaation varautumisen tasoa ja kehittämistarpeita, järjestetyn häiriötilanneharjoituksen onnistumista ja merkitystä sekä toiminnan jatkokehittämistä. Haastatteluihin kutsuttiin tilaajaorganisaatiolle järjestettyyn harjoitukseen osallistuneet henkilöt.
Tulosten perusteella harjoitus parantaa organisaation ja yksilön valmiutta toimia
todellisessa häiriötilanteessa. Harjoitteleminen on oppimisen ja tilannejohtamisen kehittämisen väline sekä keino testata ennalta laadittujen ohjeiden toimivuutta ja ihmisten toimintakykyä häiriötilanteessa. Häiriötilanneharjoitus on mahdollista järjestää ympäristöterveydenhuollon yksikössä omaehtoisesti. Yksikön koko ja käytettävissä olevat resurssit kuitenkin vaikuttavat harjoitusten järjestämismahdollisuuteen, koska etenkin laajemmat harjoitukset edellyttävät riittävästi henkilöstöä eri harjoitusrooleihin.
Opinnäytetyön toimeksiantajalle annettiin varautumista koskevia kehittämisehdotuksia ja ohje harjoitusten järjestämiseen. Säännöllinen harjoittelu kannattaa ottaa osaksi
varautumisen suunnittelua ja ylläpitoa. Harjoittelun tulee perustua usean vuoden ajaksi kerrallaan laadittavaan suunnitelmaan, johon sisältyy erityyppisiä ja -laajuisia harjoituksia koko ympäristöterveydenhuollon sektorilta. Harjoituspalaute tulee huomioida toiminnan kehittämisessä ja seuraavien harjoitusten aihevalinnoissa. Selvitystiimin sisäisen vuorovaikutuksen ja viestinnän kehittämisen sekä ennalta laadittujen ohjeiden käytön testaaminen ovat tärkeimpiä painotuskohteita yksikön seuraavissa harjoituksissa. Varautumisen riittävät resurssit tulee varmistaa ja epidemiaselvitysorganisaation asiantuntemusta pitää yllä.