Taloushallinnon prosessien tehostaminen
Lahti, Taru (2020)
Lahti, Taru
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020120927177
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020120927177
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli löytää ja määritellä keinot, joiden avulla saadaan kohdeorganisaation kirjanpidon kuukausiraportit ja tilinpäätös tehokkaasti valmiiksi annetussa aikataulussa. Kehittämishankkeen tarkoituksena oli tutkia kohdeorganisaation taloushallinnon prosesseja ja löytää sieltä mahdolliset pullonkaulat sekä löytää keinoja, joilla taloushallinnon prosesseja voitaisiin tehostaa ja kehittää.
Tietoperustassa kuvataan yleisesti prosesseja, prosessijohtamista ja lean-johtamista. Lisäksi käsitellään tarkemmin taloushallinon prosesseja ja niiden kehittämistä sekä kehittämisen hyötyjä. Kehittämishankkeeseen sovellettiin toimintatutkimusta, jossa painottuu tutkitun tiedon tuottamien ja käytännön muutoksen aikaansaaminen. Tutkimusmenetelmä oli kvalitatiivinen eli laadullinen. Tutkimuksen menetelminä aineistonkeruussa käytettiin prosessikuvauksien laatimista, yhteisöllistä ideointimenetelmää ja havainnointia.
Laadituista prosessikuvauksista havaittiin joidenkin taloushallinnon työtehtävien olevan riippuvaisia toisista työtehtävistä tai toiminnoista. Yhteisöllisessä ideointimenetelmässä kehittämiskohteiksi nousi ostoreskontra, konsernin välinen laskutus, varasto ja pääkirjanpito. Toiminnan kehittämiseksi esiin nousi tekoäly ja robotiikka sekä taloushallinnon näkökulman ottaminen prosesseihin ja ulkoistettuihin prosesseihin.
Taloushallinto ei ole kohdeorganisaation ydinprosessi, vaan tukiprosessi. Ostoreskontra osoittautui suurimmaksi pullonkaulauksi talousraportin valmistumisen kannalta. Ostoreskontraa ja kirjanpitoa yleensäkin voidaan tehostaa ohjelmistorobotiikan ja tekoälyn avulla. Lisäksi taloushallinnon prosessien kehittäminen vaatii näkemyksellistä johtamista ja kehitysosaamista. Johtamisen ja viestinnän avulla on huomioitava taloudellinen näkökulma sopimuksia tehtäessä ja ulkoistettaessa prosesseja.
Tietoperustassa kuvataan yleisesti prosesseja, prosessijohtamista ja lean-johtamista. Lisäksi käsitellään tarkemmin taloushallinon prosesseja ja niiden kehittämistä sekä kehittämisen hyötyjä. Kehittämishankkeeseen sovellettiin toimintatutkimusta, jossa painottuu tutkitun tiedon tuottamien ja käytännön muutoksen aikaansaaminen. Tutkimusmenetelmä oli kvalitatiivinen eli laadullinen. Tutkimuksen menetelminä aineistonkeruussa käytettiin prosessikuvauksien laatimista, yhteisöllistä ideointimenetelmää ja havainnointia.
Laadituista prosessikuvauksista havaittiin joidenkin taloushallinnon työtehtävien olevan riippuvaisia toisista työtehtävistä tai toiminnoista. Yhteisöllisessä ideointimenetelmässä kehittämiskohteiksi nousi ostoreskontra, konsernin välinen laskutus, varasto ja pääkirjanpito. Toiminnan kehittämiseksi esiin nousi tekoäly ja robotiikka sekä taloushallinnon näkökulman ottaminen prosesseihin ja ulkoistettuihin prosesseihin.
Taloushallinto ei ole kohdeorganisaation ydinprosessi, vaan tukiprosessi. Ostoreskontra osoittautui suurimmaksi pullonkaulauksi talousraportin valmistumisen kannalta. Ostoreskontraa ja kirjanpitoa yleensäkin voidaan tehostaa ohjelmistorobotiikan ja tekoälyn avulla. Lisäksi taloushallinnon prosessien kehittäminen vaatii näkemyksellistä johtamista ja kehitysosaamista. Johtamisen ja viestinnän avulla on huomioitava taloudellinen näkökulma sopimuksia tehtäessä ja ulkoistettaessa prosesseja.