Sairaanhoitajan neurologisen ja neurokirurgisen hoitotyön osaaminen: Integroiva kirjallisuuskatsaus
Ruotsalainen, Virve (2020)
Ruotsalainen, Virve
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020120927145
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020120927145
Tiivistelmä
Sosiaali- ja terveyspalveluiden jatkuvasti kehittyvä muutos vaikuttaa suoraan sairaanhoitajan työn sisältöön ja tapaan tehdä työtä. Palveluntarpeet muuttuvat väestön ikääntymisen ja sairastavuuden lisääntymisen seurauksena. Sairaanhoitajalta vaaditaan laajaa osaamista, ja osaamisen jatkuvaa ylläpitämistä ja kehittämistä.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena on kuvata sairaanhoitajan neurologisen ja neurokirurgisen hoitotyön osaamista. Tutkimus lisää tietoa neurologisessa ja neurokirurgisessa hoitotyössä tarvittavasta hoitotyön osaamisesta. Tutkimuksen tavoitteena on edistää sairaanhoitajan osaamista, sen kehittämistä, seurantaa ja arviointia Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) neurokeskuksessa. Tässä tutkimuksessa haettiin vastausta kysymykseen: Mitä on sairaanhoitajan osaaminen neurologisessa hoitotyössä?
Tutkimus toteutettiin integroivana kirjallisuuskatsauksena HUS:n neurokeskukselle. Tiedonhaku tehtiin Medline-, Cinahl-, Medic- ja Google Scholar- tietokannoista. Aineisto koostui pääosin kansainvälisistä julkaisuista. Katsaukseen valikoitui 31 tutkimusta, jotka täyttivät sisäänottokriteerit. Aineiston järjestäminen toteutettiin deduktiivisella sisällön analyysillä, jossa analyysirunkona käytettiin sairaanhoitajan ammattipätevyysmittarin (Nurse Competence Scale, NCS) seitsemää osaamisaluetta: auttaminen, opettaminen-ohjaaminen, tarkkailutehtävä, tilannehallinta, hoitotoimien hallinta, laadun varmistus ja työrooli. Katsaukseen valikoiduista tutkimuksista muodostui kaikkiaan 66 neurologisen hoitotyön osaamisluokkaa. Samansisältöiset osaamisluokat yhdistettiin lopuksi induktiivisesti ammattipätevyysmittarin osaamisalueiden alle.
Jatkossa tulisi tutkia täydennyskoulutusten vaikutusta neurologisen sairaanhoitajan osaamiseen ja potilashoidon laatuun. The constantly evolving change in social and health services has a direct impact on the content of nurses´ work and the way in which they work. The need for services will change, as a result of an ageing population and an increase in morbidity. A nurse is required to possess extensive expertise and to maintain and develop it on a continuous basis.
The purpose of this study is to describe competence in neuroscience nursing. This study increases knowledge of the needed competence in neuroscience nursing. The aim of the study is to promote, delop, monitor and evaluate the competence of nurses, at Joint Authority of the Helsinki and Uusimaa Hospital District (HUS) Neurocentre. This study sought an answer to the question: What does the competence in neuroscience nursing consist of?
The study was carried out with an integrative literature review for the HUS Neurocentre. The data retrieval was carried out from the Medline, Cinahl, Medic and Google Scholar databases. The data consisted mainly of international publications. 31 studies were selected for the review, which met the entry criteria. The analysis of the data were carried out with deductive content analysis. Seven competence areas of the Nurse Competence Scale (NCS) were used as the analysis framework: helping-role, teaching-coaching, diagnostic functions, managing situations, therapeutic interventions, ensuring quality and work role. A total of 66 competence categories were included in neuroscience nursing competence. Finally, the competence categories were inductively combined under the competence areas of the nurse competence scale.
In the future, the impact of further training on the competence of a neuroscience nursing and the quality of patient care should be investigated.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena on kuvata sairaanhoitajan neurologisen ja neurokirurgisen hoitotyön osaamista. Tutkimus lisää tietoa neurologisessa ja neurokirurgisessa hoitotyössä tarvittavasta hoitotyön osaamisesta. Tutkimuksen tavoitteena on edistää sairaanhoitajan osaamista, sen kehittämistä, seurantaa ja arviointia Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) neurokeskuksessa. Tässä tutkimuksessa haettiin vastausta kysymykseen: Mitä on sairaanhoitajan osaaminen neurologisessa hoitotyössä?
Tutkimus toteutettiin integroivana kirjallisuuskatsauksena HUS:n neurokeskukselle. Tiedonhaku tehtiin Medline-, Cinahl-, Medic- ja Google Scholar- tietokannoista. Aineisto koostui pääosin kansainvälisistä julkaisuista. Katsaukseen valikoitui 31 tutkimusta, jotka täyttivät sisäänottokriteerit. Aineiston järjestäminen toteutettiin deduktiivisella sisällön analyysillä, jossa analyysirunkona käytettiin sairaanhoitajan ammattipätevyysmittarin (Nurse Competence Scale, NCS) seitsemää osaamisaluetta: auttaminen, opettaminen-ohjaaminen, tarkkailutehtävä, tilannehallinta, hoitotoimien hallinta, laadun varmistus ja työrooli. Katsaukseen valikoiduista tutkimuksista muodostui kaikkiaan 66 neurologisen hoitotyön osaamisluokkaa. Samansisältöiset osaamisluokat yhdistettiin lopuksi induktiivisesti ammattipätevyysmittarin osaamisalueiden alle.
Jatkossa tulisi tutkia täydennyskoulutusten vaikutusta neurologisen sairaanhoitajan osaamiseen ja potilashoidon laatuun.
The purpose of this study is to describe competence in neuroscience nursing. This study increases knowledge of the needed competence in neuroscience nursing. The aim of the study is to promote, delop, monitor and evaluate the competence of nurses, at Joint Authority of the Helsinki and Uusimaa Hospital District (HUS) Neurocentre. This study sought an answer to the question: What does the competence in neuroscience nursing consist of?
The study was carried out with an integrative literature review for the HUS Neurocentre. The data retrieval was carried out from the Medline, Cinahl, Medic and Google Scholar databases. The data consisted mainly of international publications. 31 studies were selected for the review, which met the entry criteria. The analysis of the data were carried out with deductive content analysis. Seven competence areas of the Nurse Competence Scale (NCS) were used as the analysis framework: helping-role, teaching-coaching, diagnostic functions, managing situations, therapeutic interventions, ensuring quality and work role. A total of 66 competence categories were included in neuroscience nursing competence. Finally, the competence categories were inductively combined under the competence areas of the nurse competence scale.
In the future, the impact of further training on the competence of a neuroscience nursing and the quality of patient care should be investigated.