Kriisijohtaminen pandemian aikana
Paajanen, Hanna (2020)
Paajanen, Hanna
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020120726638
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020120726638
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena on selvittää, millaista on ollut kriisijohtaminen koronapandemian aikana. Pandemia on vaikuttanut lähes jokaisen ihmisen elämään maailmanlaajuisesti ja taloudelliset vaikutukset ovat olleet merkittäviä. Hallitakseen koronatilannetta, kriisijohtajan oli saatava kansalaiset käyttäytymään toivotulla tavalla tilanteessa, jossa asetettiin rajoitustoimenpiteitä.
Teoriaosuudessa käsitellään johtamista koronakriisin aikana. Aiheina ovat kriisin käsittelyn määrittely, kriisijohtajien ominaisuudet ja teot kriisissä, viestinnän johtaminen kriisissä, kriisikokemuksen ymmärtäminen sekä vuorovaikutuksen ja empatian merkitys.
Tutkimusosaan on valittu neljän eri valtion ja niiden kriisijohtajien toimet pandemian aikana. Tutkittaviksi valtioksi valittiin Uusi-Seelanti, Saksa, Yhdysvallat ja Belgia. Tutkimus on rajattu pandemian aikana tapahtuneeseen kriisijohtamiseen. Tutkimusmenetelmänä on laadullinen tutkimus toiminnallisin menetelmin. Opinnäytetyön aineistona on käytetty dokumenttiaineistoa.
Tutkimuksen tuloksena todetaan, että kriisijohtamisen tyylillä, kriisijohtajan ominaisuuksilla ja kriisijohtajan viestinnällä on ollut vaikutus kriisin kulkuun sekä tartunta- ja kuolintilastoihin suhteitettuna kunkin tutkitun maan asukaslukuun. Tutkimuksen tuloksia voi hyödyntää liike-elämässä.
Teoriaosuudessa käsitellään johtamista koronakriisin aikana. Aiheina ovat kriisin käsittelyn määrittely, kriisijohtajien ominaisuudet ja teot kriisissä, viestinnän johtaminen kriisissä, kriisikokemuksen ymmärtäminen sekä vuorovaikutuksen ja empatian merkitys.
Tutkimusosaan on valittu neljän eri valtion ja niiden kriisijohtajien toimet pandemian aikana. Tutkittaviksi valtioksi valittiin Uusi-Seelanti, Saksa, Yhdysvallat ja Belgia. Tutkimus on rajattu pandemian aikana tapahtuneeseen kriisijohtamiseen. Tutkimusmenetelmänä on laadullinen tutkimus toiminnallisin menetelmin. Opinnäytetyön aineistona on käytetty dokumenttiaineistoa.
Tutkimuksen tuloksena todetaan, että kriisijohtamisen tyylillä, kriisijohtajan ominaisuuksilla ja kriisijohtajan viestinnällä on ollut vaikutus kriisin kulkuun sekä tartunta- ja kuolintilastoihin suhteitettuna kunkin tutkitun maan asukaslukuun. Tutkimuksen tuloksia voi hyödyntää liike-elämässä.