Terapiapiilolinssit
Lapinlampi, Henri; Teirikangas, Suvi (2020)
Lapinlampi, Henri
Teirikangas, Suvi
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020120726443
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020120726443
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön pääasiallinen tarkoitus on vastata kysymykseen “Mikä terapiapiilolinssi on?”. Terapiapiilolinssejä käytetään suojaamaan silmän etupintaa. Kyseisiä linssejä voidaan käyttää sarveiskalvoon kohdistuneen tapaturman, sairauden, tai sekä rakenteelliseen puutokseen liittyvässä että leikkauksen jälkeisessä hoidossa. Terapiapiilolinssin käyttötarkoitus voi olla esimerkiksi lääkinnällinen, kipua lievittävä tai sarveiskalvon muotoa korjaava, mutta sen pääasiallinen tarkoitus ei koskaan ole, toisin kuin tavallisen piilolinssin, parantaa näöntarkkuutta. Tässä opinnäytetyössä terapiapiilolinssillä, terapialinssillä ja laastarilinssillä tarkoitetaan samaa asiaa.
Optikko, optometristi ja silmälääkäri voivat työssään joutua tilanteeseen, jossa paras hoitovaihtoehto potilaalle on terapiapiilolinssi, esimerkiksi keratokonuksen hoidossa. Luettuaan tämän opinnäytetyön, lukijalla on selkeä yleiskäsitys siitä, mihin terapialinssejä käytetään, millaisia terapialinssityyppejä on olemassa ja missä tilanteessa niitä voidaan käyttää. Opinnäytetyö ei kuitenkaan ole opas terapialinssin käytölle.
Opinnäytetyö on kuvaileva kirjallisuuskatsaus, johon on koottu tärkeää tietoa terapiapiilolinsseistä. Kirjallisuuslähteiksi valittiin enimmäkseen englanninkielisiä optometrian alan kirjoja, joista löytyi tietoa terapialinsseistä. Osa kirjallisuuskatsaukseen ja silmätauteihin liittyvistä lähteistä olivat suomenkielisiä. Lähteiden valintaan vaikutti muun muassa julkaisuvuosi ja luotettavuus. Optometristien koulutukseen kuuluu hyvin vähän opetusta terapialinsseistä, mikä oli yksi syy opinnäytetyön aiheen valintaan. Aiheesta ei löydy lähes ollenkaan suomenkielistä kirjallisuutta, joten tämä opinnäytetyö on hyvä apuväline henkilölle, jota aihe kiinnostaa ja haluaa lukea siitä suomeksi.
Yksi kirjoittamisen haasteista oli lopullinen lähdeaineiston valinta, esimerkiksi kuinka päättää mikä aineisto on luotettavaa ja mikä ei. Toinen pohdintaa aiheuttava ongelma lähes koko kirjoitusprosessin ajan oli miettiä, minkä kirjallisuuskatsauksen lajin muodossa aineistoa analysoidaan. Kirjoittaminen sujui kohtalaisen sujuvasti, vaikka aikaa siihen käytettiin todella paljon. Kirjoittajien mielestä opinnäytetyö on onnistunut tehtävässään vastaamaan tutkimuskysymykseen.
Opinnäytetyö voisi toimia hyvänä pohjana henkilölle, jota kiinnostaa perehtyä terapialinsseihin lisää esimerkiksi käytännön tutkimuksessa. Toinen hyvä mahdollinen jatkokehitys työlle voisi olla terapialinssien käyttöopas esimerkiksi optikkoliikkeeseen.
Optikko, optometristi ja silmälääkäri voivat työssään joutua tilanteeseen, jossa paras hoitovaihtoehto potilaalle on terapiapiilolinssi, esimerkiksi keratokonuksen hoidossa. Luettuaan tämän opinnäytetyön, lukijalla on selkeä yleiskäsitys siitä, mihin terapialinssejä käytetään, millaisia terapialinssityyppejä on olemassa ja missä tilanteessa niitä voidaan käyttää. Opinnäytetyö ei kuitenkaan ole opas terapialinssin käytölle.
Opinnäytetyö on kuvaileva kirjallisuuskatsaus, johon on koottu tärkeää tietoa terapiapiilolinsseistä. Kirjallisuuslähteiksi valittiin enimmäkseen englanninkielisiä optometrian alan kirjoja, joista löytyi tietoa terapialinsseistä. Osa kirjallisuuskatsaukseen ja silmätauteihin liittyvistä lähteistä olivat suomenkielisiä. Lähteiden valintaan vaikutti muun muassa julkaisuvuosi ja luotettavuus. Optometristien koulutukseen kuuluu hyvin vähän opetusta terapialinsseistä, mikä oli yksi syy opinnäytetyön aiheen valintaan. Aiheesta ei löydy lähes ollenkaan suomenkielistä kirjallisuutta, joten tämä opinnäytetyö on hyvä apuväline henkilölle, jota aihe kiinnostaa ja haluaa lukea siitä suomeksi.
Yksi kirjoittamisen haasteista oli lopullinen lähdeaineiston valinta, esimerkiksi kuinka päättää mikä aineisto on luotettavaa ja mikä ei. Toinen pohdintaa aiheuttava ongelma lähes koko kirjoitusprosessin ajan oli miettiä, minkä kirjallisuuskatsauksen lajin muodossa aineistoa analysoidaan. Kirjoittaminen sujui kohtalaisen sujuvasti, vaikka aikaa siihen käytettiin todella paljon. Kirjoittajien mielestä opinnäytetyö on onnistunut tehtävässään vastaamaan tutkimuskysymykseen.
Opinnäytetyö voisi toimia hyvänä pohjana henkilölle, jota kiinnostaa perehtyä terapialinsseihin lisää esimerkiksi käytännön tutkimuksessa. Toinen hyvä mahdollinen jatkokehitys työlle voisi olla terapialinssien käyttöopas esimerkiksi optikkoliikkeeseen.