Kajaanin ammattikorkeakoulun laatujärjestelmän itsearviointi opiskelijan näkökulmasta
Mertala, Elisa (2020)
Mertala, Elisa
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020120626398
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020120626398
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö on osa Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) suorittamaa auditointia, joka toteutetaan kuuden vuoden välein. Viimeksi auditointi on tehty vuonna 2014, jolloin Kajaanin ammattikorkeakoulu sai Excellence -laatuleiman.
Työn tarkoituksena oli kuvata Kajaanin ammattikorkeakoulun laatujärjestelmän toimivuutta opiskelijan näkökulmasta. Tavoitteena oli tuottaa luotettavaa ja hyödynnettävissä olevaa tietoa organisaation käyttöön ja löytää kehitysideoita laatujärjestelmän toimivuuden parantamiseksi. Opinnäytetyön aihe saatiin toimeksiantona Kajaanin ammattikorkeakoululta.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Teoriatausta muodostui laatuun liittyvistä käsitteistä, laatuun oleellisesti liittyvistä CAF- ja EFQM -itsearviointimalleista, laadun tuloksista sekä hyvän koulutuksen piirteistä. Tutkimus oli aineistolähtöinen, ja päättely eteni induktiivisesti empiriasta teoriaan. Tutkimusmenetelmänä käytettiin haastattelua, jonka tyyppi oli teemahaastattelu. Kaikille osallistujille esitettiin samat kysymykset, mutta valmiita vastausvaihtoehtoja ei ollut. Haastattelun muotona oli ryhmähaastattelu.
Empiirinen aineisto kerättiin liiketalouden alan kolmannen vuoden opiskelijoilta maaliskuussa 2020 juuri ennen korona -epidemiaa. Haastatteluissa käytetyt kysymykset muokattiin opiskelijoille helpommin ymmärrettäviksi Karvin auditointikäsikirjan kysymyksistä. Haastatteluihin osallistui kaksi kolmen hengen ryhmää. Loput vastaukset saatiin liiketalouden monimuoto-opiskelijoilta kirjallisesti. Aineisto litteroitiin ja analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla.
Tutkimuksen tuloksissa keskeisinä vahvuuksina nousivat esille yhteiskunnan ja työelämän muuttuvien tarpeiden huomioiminen koulutuksessa, modernit työskentelyalustat ja työkalut, hyvät kansainvälistymisen ja verkostoitumisen mahdollisuudet, sekä monipuoliset opiskelumahdollisuudet vapaasti valittavien kurssien ja kesäopintojen avulla. Kehittämiskohteiksi ehdotettiin opiskelijoiden työmäärän tasaisuudesta huolehtimista, opintopisteiden ansaittavuutta sekä opintojaksojen suunnittelun ja suorittamisen joustavuutta.
Vastauksissa korostui, että jokaisella on omat vahvuutensa, ja jokainen oppii eri tavalla. Jotkut toivoivat enemmän itsenäisempää verkko-opetusta, jotta opintoja olisi helpompi suorittaa oman elämäntilanteen mukaan. Toiset taas halusivat enemmän lähiopetusta kuin itsenäisiä opintojaksoja, koska tunneilla koettiin oppivan paremmin. Opettajien ja muiden opiskelijoiden läsnäolon ja tuen mainittiin auttavan vaikeilta tuntuvissa asioissa.
Tutkimuksen tulokset auttavat kehittämään korkeakoulujen toimivuutta entistäkin paremmaksi. Työ antaa myös ajattelemisen aihetta niin opettajille kuin opiskelijoille.
Työn tarkoituksena oli kuvata Kajaanin ammattikorkeakoulun laatujärjestelmän toimivuutta opiskelijan näkökulmasta. Tavoitteena oli tuottaa luotettavaa ja hyödynnettävissä olevaa tietoa organisaation käyttöön ja löytää kehitysideoita laatujärjestelmän toimivuuden parantamiseksi. Opinnäytetyön aihe saatiin toimeksiantona Kajaanin ammattikorkeakoululta.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Teoriatausta muodostui laatuun liittyvistä käsitteistä, laatuun oleellisesti liittyvistä CAF- ja EFQM -itsearviointimalleista, laadun tuloksista sekä hyvän koulutuksen piirteistä. Tutkimus oli aineistolähtöinen, ja päättely eteni induktiivisesti empiriasta teoriaan. Tutkimusmenetelmänä käytettiin haastattelua, jonka tyyppi oli teemahaastattelu. Kaikille osallistujille esitettiin samat kysymykset, mutta valmiita vastausvaihtoehtoja ei ollut. Haastattelun muotona oli ryhmähaastattelu.
Empiirinen aineisto kerättiin liiketalouden alan kolmannen vuoden opiskelijoilta maaliskuussa 2020 juuri ennen korona -epidemiaa. Haastatteluissa käytetyt kysymykset muokattiin opiskelijoille helpommin ymmärrettäviksi Karvin auditointikäsikirjan kysymyksistä. Haastatteluihin osallistui kaksi kolmen hengen ryhmää. Loput vastaukset saatiin liiketalouden monimuoto-opiskelijoilta kirjallisesti. Aineisto litteroitiin ja analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla.
Tutkimuksen tuloksissa keskeisinä vahvuuksina nousivat esille yhteiskunnan ja työelämän muuttuvien tarpeiden huomioiminen koulutuksessa, modernit työskentelyalustat ja työkalut, hyvät kansainvälistymisen ja verkostoitumisen mahdollisuudet, sekä monipuoliset opiskelumahdollisuudet vapaasti valittavien kurssien ja kesäopintojen avulla. Kehittämiskohteiksi ehdotettiin opiskelijoiden työmäärän tasaisuudesta huolehtimista, opintopisteiden ansaittavuutta sekä opintojaksojen suunnittelun ja suorittamisen joustavuutta.
Vastauksissa korostui, että jokaisella on omat vahvuutensa, ja jokainen oppii eri tavalla. Jotkut toivoivat enemmän itsenäisempää verkko-opetusta, jotta opintoja olisi helpompi suorittaa oman elämäntilanteen mukaan. Toiset taas halusivat enemmän lähiopetusta kuin itsenäisiä opintojaksoja, koska tunneilla koettiin oppivan paremmin. Opettajien ja muiden opiskelijoiden läsnäolon ja tuen mainittiin auttavan vaikeilta tuntuvissa asioissa.
Tutkimuksen tulokset auttavat kehittämään korkeakoulujen toimivuutta entistäkin paremmaksi. Työ antaa myös ajattelemisen aihetta niin opettajille kuin opiskelijoille.