Lauhanvuori-Hämeenkangas Geopark -alueen kävijätutkimusten yhteenveto, koronan vaikutukset ja verkkokyselykokemukset : perustuen Lauhanvuori-Hämeenkangas UNESCO Global Geoparkin kävijätutkimuksiin 2020
Toivonen, Ida (2020)
Toivonen, Ida
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020120325938
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020120325938
Tiivistelmä
Opinnäytetyön toimeksiantajana toimi Metsähallituksen luontopalvelut, ja työssä hyödynnettiin Lauhanvuori-Hämeenkangas UNESCO Global Geoparkin Kestävää kehitystä Geoparkissa -hankkeen rahoittamaa ja toteuttamaa kävijätutkimusaineistoa. Opinnäytetyössä vertailtiin Lauhanvuori-Hämeenkangas UNESCO Global Geoparkin vuoden 2020 kävijätutkimusten tuloksia sekä pohdittiin tulosten mahdollisia eroja ja niiden syitä.
Lisäksi työn tarkoituksena oli selvittää, oliko vuoden 2020 maailmanlaajuisella koronapandemialla vaikutusta kävijäprofiiliin Lauhanvuoren kansallispuistossa. Kävijätutkimuksessa hyödynnettiin haastattelumenetelmien rinnalla verkkokyselyä ensimmäistä kertaa Metsähallituksen historiassa. Tarkoituksena oli tutkia, erosiko verkkokyselyyn vastanneiden kävijäprofiili muilla tavoilla vastanneiden kävijäprofiilista. Verkkolomake oli käytössä jokaisella tutkittavalla alueella, mutta vertailu verkkolomakkeen ja muiden vastaustapojen välillä tehtiin ainoastaan Lauhanvuoren kansallispuiston tuloksista. Opinnäytetyö täydentää osaltaan virallista kävijätutkimusraporttia, joka julkaistaan Metsähallituksen julkaisusarjassa.
Keväällä 2020 koronarajoitusten myötä suomalaisten luontosuhde vahvistui ja kansallispuistojen kävijämäärät kasvoivat. Tuloksista selvisi jonkin verran aluekohtaisia eroja esimerkiksi viipymän ja kuljetun matkan pituuksissa. Koronan vaikutukset näkyivät Lauhanvuoren kansallispuistossa erityisesti isompien ryhmien puuttumisena sekä uusien kävijöiden huimana kasvuna edelliseen tutkimukseen verrattuna. Lisäksi ulkomaalaisten kävijöiden puuttuminen selittynee todennäköisesti koronarajoituksilla.
Verkkolomakkeen tuloksista selvisi, että keskimäärin nuoremmat kävijät vastasivat useammin verkkolomakkeella kuin muilla vastaustavoilla. Lisäksi verkkolomakkeella saavutettiin kävijöitä, joilla viipymä oli pitempi kuin muilla vastaustavoilla vastanneiden viipymä.
Lisäksi työn tarkoituksena oli selvittää, oliko vuoden 2020 maailmanlaajuisella koronapandemialla vaikutusta kävijäprofiiliin Lauhanvuoren kansallispuistossa. Kävijätutkimuksessa hyödynnettiin haastattelumenetelmien rinnalla verkkokyselyä ensimmäistä kertaa Metsähallituksen historiassa. Tarkoituksena oli tutkia, erosiko verkkokyselyyn vastanneiden kävijäprofiili muilla tavoilla vastanneiden kävijäprofiilista. Verkkolomake oli käytössä jokaisella tutkittavalla alueella, mutta vertailu verkkolomakkeen ja muiden vastaustapojen välillä tehtiin ainoastaan Lauhanvuoren kansallispuiston tuloksista. Opinnäytetyö täydentää osaltaan virallista kävijätutkimusraporttia, joka julkaistaan Metsähallituksen julkaisusarjassa.
Keväällä 2020 koronarajoitusten myötä suomalaisten luontosuhde vahvistui ja kansallispuistojen kävijämäärät kasvoivat. Tuloksista selvisi jonkin verran aluekohtaisia eroja esimerkiksi viipymän ja kuljetun matkan pituuksissa. Koronan vaikutukset näkyivät Lauhanvuoren kansallispuistossa erityisesti isompien ryhmien puuttumisena sekä uusien kävijöiden huimana kasvuna edelliseen tutkimukseen verrattuna. Lisäksi ulkomaalaisten kävijöiden puuttuminen selittynee todennäköisesti koronarajoituksilla.
Verkkolomakkeen tuloksista selvisi, että keskimäärin nuoremmat kävijät vastasivat useammin verkkolomakkeella kuin muilla vastaustavoilla. Lisäksi verkkolomakkeella saavutettiin kävijöitä, joilla viipymä oli pitempi kuin muilla vastaustavoilla vastanneiden viipymä.