Hyvä valvottu tapaaminen
Moilanen, Johanna (2020)
Moilanen, Johanna
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020120125317
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020120125317
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena on kuvata tapaamispaikkapalveluiden valvotuissa tapaamisissa työskentelevien henkilöiden näkökulma hyvästä valvotusta tapaamisesta heitä haastatellen. Teemahaastatteluun osallistui kolme vapaaehtoista henkilöä ja siihen pystyi osallistumaan kohderyhmälle lähetetyn viestin kautta. Opinnäytetyölle asetettiin kolme tutkimuskysymystä. Tutkimuskysymykset olivat: 1. Millaisia keinoja työntekijä käyttää lapsen ja vanhemman välisen vuorovaikutuksen tukemiseen? 2. Mitkä tekijät ovat riskejä valvotun tapaamisen hyville käytännöille. 3. Mikä on valvojan rooli valvotussa tapaamisessa. Teemahaastattelun teemoiksi muodostui tapaaminen, menetelmät ja rooli.
Tutkimusongelmaksi muodostui: Millainen on hyvä valvottu tapaaminen. Työ rajattiin tapaamispaikkatoiminnan viime sijaisimpaan muotoon, joka on valvottu tapaaminen. Tämän vuoksi valikoin kohderyhmäksi ammattilaisia, joilla oli oltava kokemus tai kokemusta valvotusta tapaamisesta tapaamispaikkapalvelua tarjoavassa oululaisessa yrityksessä. Opinnäytetyö toteutettiin laadullista tutkimusmenetelmää käyttäen. Opinnäytetyön teoriaosuudessa avaan käsitteet tapaamispaikan, valvotun tapaamisen, valvotun vaihdon, tuettu tapaamisen, valvotun tapaamisen, valvojan roolin ja riskit. Myös tuon ajankohtaista tietoa tapaamisia koskevasta lainsäädännöstä sekä niiden perustana olevaa lapsen etua.
Tulokset osoittavat, että hyvään valvottuun tapaamiseen johtavat tekijät eivät ole yksiselitteisiä vaan, valvotut tapaamiset toteutetaan tapaus ja tilannekohtaisesti eri tavoin. Sosiaalityöntekijän tai esimiehen antamat ohjeet vaikuttavat toiminnan sisältöön ja järjestämispaikkaan. Hyvän valvotun tapaamisen taustalla oli vanhemman ja lapsen välinen vuorovaikutus, valvojan käyttämät menetelmät, tapaamispaikka, valvojan rooli ja valvojan käyttämät menetelmät. Tapaamisen vanhemman ja lapsen välinen vuorovaikutus on keskiössä tapaamisilla, vanhempaa ja lasta ohjataan tai neuvotaan vuorovaikutusta vahvistaen sitä tarvitessa. Tapaamispaikalla nähtiin merkitys vuorovaikutuksen vahvistamisesta. Tapaamisen onnistumisen taustalla nähdään myös valvoja, joka noudattaa näkö- ja kuuloetäisyyttä tapaamisen ajan ja hyötyy työparityöstä valvonnan aikana.
Tutkimusongelmaksi muodostui: Millainen on hyvä valvottu tapaaminen. Työ rajattiin tapaamispaikkatoiminnan viime sijaisimpaan muotoon, joka on valvottu tapaaminen. Tämän vuoksi valikoin kohderyhmäksi ammattilaisia, joilla oli oltava kokemus tai kokemusta valvotusta tapaamisesta tapaamispaikkapalvelua tarjoavassa oululaisessa yrityksessä. Opinnäytetyö toteutettiin laadullista tutkimusmenetelmää käyttäen. Opinnäytetyön teoriaosuudessa avaan käsitteet tapaamispaikan, valvotun tapaamisen, valvotun vaihdon, tuettu tapaamisen, valvotun tapaamisen, valvojan roolin ja riskit. Myös tuon ajankohtaista tietoa tapaamisia koskevasta lainsäädännöstä sekä niiden perustana olevaa lapsen etua.
Tulokset osoittavat, että hyvään valvottuun tapaamiseen johtavat tekijät eivät ole yksiselitteisiä vaan, valvotut tapaamiset toteutetaan tapaus ja tilannekohtaisesti eri tavoin. Sosiaalityöntekijän tai esimiehen antamat ohjeet vaikuttavat toiminnan sisältöön ja järjestämispaikkaan. Hyvän valvotun tapaamisen taustalla oli vanhemman ja lapsen välinen vuorovaikutus, valvojan käyttämät menetelmät, tapaamispaikka, valvojan rooli ja valvojan käyttämät menetelmät. Tapaamisen vanhemman ja lapsen välinen vuorovaikutus on keskiössä tapaamisilla, vanhempaa ja lasta ohjataan tai neuvotaan vuorovaikutusta vahvistaen sitä tarvitessa. Tapaamispaikalla nähtiin merkitys vuorovaikutuksen vahvistamisesta. Tapaamisen onnistumisen taustalla nähdään myös valvoja, joka noudattaa näkö- ja kuuloetäisyyttä tapaamisen ajan ja hyötyy työparityöstä valvonnan aikana.