Sulautettujen järjestelmien opetuksen kehittäminen tieto- ja viestintätekniikan tutkinnossa.
Haikarainen, Olli (2020)
Haikarainen, Olli
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020113025218
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020113025218
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä tutkittiin tapoja uudistaa tieto- ja viestintätekniikan sulautettujen järjestelmien opetus Vantaan ammattiopisto Variassa. Tutkimuksen lähtötilanteessa sulautettujen järjestelmien opetuksen tilanne on Variassa pirstaleinen ja vanhentunut.
Opinnäytetyön tarkoitus on tutkia opetuksessa käytettäviä laitteistoja ja pedagogisia
metodeja sekä tutkimuksen tuloksia hyödyntäen luoda kursseja, jotka motivoivat opiskelijoita paremmin. Tutkimus jakautuu kahteen eri osaan: opetuksessa käytettävien sulautettujen laitteistojen valitsemiseen sekä opetuksen pedagogisen toteutuksen analysointiin.
Laitteistojen vertailussa tutkittiin neljää eri valmistajan sulautettua järjestelmää. Järjestelmiä vertailtiin niiden opetuskäyttöön soveltuvuuden kannalta. Kriteereinä olivat matala oppimiskynnys, hyvä yhteensopivuus, edullinen hankintahinta ja hyvät tukipalvelut.
Lisäksi haastateltiin Metropolian sulautettujen järjestelmien opettajaa Janne Mäntykoskea. Haastattelun avulla saatiin hyvä käsitys Metropolian käyttämistä sulautetuista järjestelmistä. Laitteistoiksi valikoitui kriteerien ja Metropolian käyttämien järjestelmien perusteella Arduino, Particle ja Rasperrry Pi.
Tutkimuksen onnistumista varten rakennettiin verkkosivusto, johon kaikki tutkimuksessa käytettävät kurssit luotiin. Verkkosivustolla on kaikki kursseilla käytettävät materiaalit ja harjoitukset. Verkkosivusto oli keskeisessä osassa, kun tehtiin pedagogisia
analyyseja. Pedagogisissa analyyseissä käytettiin opiskelijoiden vastauksia, jotka kerättiin Forms kyselyillä sekä haastatteluilla. Määrällisissä analyyseissä tutkittiin materiaalien hyödyllisyyttä, vaikeusastetta ja saatavuutta. Laadullisissa analyyseissä keskityttiin opiskelijoiden henkilökohtaisiin kokemuksiin kursseilta.
Tutkimuksen mittareina oli opiskeluviihtyvyys ja motivaatio. Näillä mittareilla mitattiin
tutkimuksen kehityskohteena olevin kurssien onnistumista. Lopuksi todettiin, että opiskelijoiden opiskeluviihtyvyys kursseilla oli yleisesti hyvällä tasolla, mutta myös parannettavaa kurssien toteutuksessa on edelleen.
Opinnäytetyön tarkoitus on tutkia opetuksessa käytettäviä laitteistoja ja pedagogisia
metodeja sekä tutkimuksen tuloksia hyödyntäen luoda kursseja, jotka motivoivat opiskelijoita paremmin. Tutkimus jakautuu kahteen eri osaan: opetuksessa käytettävien sulautettujen laitteistojen valitsemiseen sekä opetuksen pedagogisen toteutuksen analysointiin.
Laitteistojen vertailussa tutkittiin neljää eri valmistajan sulautettua järjestelmää. Järjestelmiä vertailtiin niiden opetuskäyttöön soveltuvuuden kannalta. Kriteereinä olivat matala oppimiskynnys, hyvä yhteensopivuus, edullinen hankintahinta ja hyvät tukipalvelut.
Lisäksi haastateltiin Metropolian sulautettujen järjestelmien opettajaa Janne Mäntykoskea. Haastattelun avulla saatiin hyvä käsitys Metropolian käyttämistä sulautetuista järjestelmistä. Laitteistoiksi valikoitui kriteerien ja Metropolian käyttämien järjestelmien perusteella Arduino, Particle ja Rasperrry Pi.
Tutkimuksen onnistumista varten rakennettiin verkkosivusto, johon kaikki tutkimuksessa käytettävät kurssit luotiin. Verkkosivustolla on kaikki kursseilla käytettävät materiaalit ja harjoitukset. Verkkosivusto oli keskeisessä osassa, kun tehtiin pedagogisia
analyyseja. Pedagogisissa analyyseissä käytettiin opiskelijoiden vastauksia, jotka kerättiin Forms kyselyillä sekä haastatteluilla. Määrällisissä analyyseissä tutkittiin materiaalien hyödyllisyyttä, vaikeusastetta ja saatavuutta. Laadullisissa analyyseissä keskityttiin opiskelijoiden henkilökohtaisiin kokemuksiin kursseilta.
Tutkimuksen mittareina oli opiskeluviihtyvyys ja motivaatio. Näillä mittareilla mitattiin
tutkimuksen kehityskohteena olevin kurssien onnistumista. Lopuksi todettiin, että opiskelijoiden opiskeluviihtyvyys kursseilla oli yleisesti hyvällä tasolla, mutta myös parannettavaa kurssien toteutuksessa on edelleen.