Työn iloa! - työhyvinvoinnin kehittäminen innostuksen ja työnilon kautta
Pennanen, Jenna (2020)
Pennanen, Jenna
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020112824892
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020112824892
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kehittää työhyvinvointia innostuksen ja työnilon kautta erään palvelukodin työyhteisössä. Opinnäytetyön tavoitteena oli arvioida työnilon mahdollisuuksia työhyvinvointia kehitettäessä ja tuottaa jatkuvan kehittämisen mahdollistava toimintamalli, Työn iloa! -opas, jonka avulla voidaan kehittää erityisesti ikäihmisten hoivasta vastaavan palvelukodin työntekijöiden työhyvinvointia. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena kehittämistehtävänä, joka sisälsi toimintatutkimuksellisia piirteitä. Kehittämisasetelmassa hyödynnettiin Hyvinvoiva hoiva -hankkeen toimesta palvelukodin työntekijöille teetettyä työhyvinvoinnin alkukartoitusta, jonka tuloksista muodostui lähtökohta opinnäytetyöni aineiston keräämiseen, joka toteutettiin kyselylomakkeilla. Teoriaohjaavan sisällönanalyysin tulosten perusteella laadittiin yhteistyössä palvelukodin työntekijöiden kanssa käytännönläheinen Työn iloa! -opas.
Oppaan viitekehystä tukee opinnäytetyön laaja tietoperusta työhyvinvoinnista ja sen kehittämisestä. Tietoperustassa on nostettu esille työhyvinvoinnin positiiviset ulottuvuudet, koska työhyvinvoinnin kehittämiseen haluttiin voimavaralähtöinen ja yksilöiden ja työyhteisöjen vahvuuksia korostava myönteinen lähestymistapa. Tämän vuoksi innostuksen ja työnilon mahdollisuudet koottiin sekä yksilöllistä että yhteisöllistä työhyvinvoinnin kehittämistä tukeviksi teemoiksi: yksilön potentiaali, työn tuunaaminen, työyhteisön voima ja yhteiskehittäminen.
Opinnäytetyön tulokset osoittavat, että työhyvinvointia tulee kehittää niin yhteisöllisesti kuin yksilöllisestikin. Voidaankin todeta, että yksilön psykologisen pääoman kehittäminen ja positiivisen asennoitumisen vahvistaminen työn sosiaalisuutta korostaen sekä työyhteisön sosiaalisen pääoman vaaliminen ja kehittäminen innostuksen ja työnilon kautta kehittävät työhyvinvointia. Tulokset osoittavat myös, että innostus voi parhaassa tapauksessa mahdollistaa hyvän kierteen kehän muodostumisen, missä innostuksen osatekijät lisäävät työniloa, joka taas kasvattaa ja kehittää työhyvinvointia kokonaisvaltaisesti. Tämän opinnäytetyön tulokset ja sen kehittämistehtävän tuotos, opas, ovat hyödynnettävissä vastaavanlaisten hoivayhteisöjen työhyvinvoinnin kehittämisessä. Työhyvinvoinnin merkityksen korostaminen ja siihen panostaminen sekä erityisesti voimavaralähtöisen työhyvinvoinnin edistäminen vaativat vielä paljon kehittämistyötä sosiaali- ja terveysalalla. Työniloon kannustamista ja työnilon julistusta tarvitaan jatkossakin.
Oppaan viitekehystä tukee opinnäytetyön laaja tietoperusta työhyvinvoinnista ja sen kehittämisestä. Tietoperustassa on nostettu esille työhyvinvoinnin positiiviset ulottuvuudet, koska työhyvinvoinnin kehittämiseen haluttiin voimavaralähtöinen ja yksilöiden ja työyhteisöjen vahvuuksia korostava myönteinen lähestymistapa. Tämän vuoksi innostuksen ja työnilon mahdollisuudet koottiin sekä yksilöllistä että yhteisöllistä työhyvinvoinnin kehittämistä tukeviksi teemoiksi: yksilön potentiaali, työn tuunaaminen, työyhteisön voima ja yhteiskehittäminen.
Opinnäytetyön tulokset osoittavat, että työhyvinvointia tulee kehittää niin yhteisöllisesti kuin yksilöllisestikin. Voidaankin todeta, että yksilön psykologisen pääoman kehittäminen ja positiivisen asennoitumisen vahvistaminen työn sosiaalisuutta korostaen sekä työyhteisön sosiaalisen pääoman vaaliminen ja kehittäminen innostuksen ja työnilon kautta kehittävät työhyvinvointia. Tulokset osoittavat myös, että innostus voi parhaassa tapauksessa mahdollistaa hyvän kierteen kehän muodostumisen, missä innostuksen osatekijät lisäävät työniloa, joka taas kasvattaa ja kehittää työhyvinvointia kokonaisvaltaisesti. Tämän opinnäytetyön tulokset ja sen kehittämistehtävän tuotos, opas, ovat hyödynnettävissä vastaavanlaisten hoivayhteisöjen työhyvinvoinnin kehittämisessä. Työhyvinvoinnin merkityksen korostaminen ja siihen panostaminen sekä erityisesti voimavaralähtöisen työhyvinvoinnin edistäminen vaativat vielä paljon kehittämistyötä sosiaali- ja terveysalalla. Työniloon kannustamista ja työnilon julistusta tarvitaan jatkossakin.