Itsensä johtaminen etätyössä : Case operaattorialan asiantuntijatiimi
Hänninen, Jarmo (2020)
Hänninen, Jarmo
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020112123613
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020112123613
Tiivistelmä
Kehittämishanke suunnattiin operaattorialan asiantuntijatiimin etätyön kehittämiseen ja itsensä johtamiseen. Tavoitteena oli etätyömallin kehittäminen ja käyttöönotto asiantuntijatiimille, etätyöhön liittyvien esteiden tunnistaminen sekä niihin vaikuttaminen, etätyön hyödyntäminen poikkeusoloissa, itsensä johtamisen nykytilanteen tunnistaminen ja sen kehittäminen, kustannussäästöt etätyön hyödyntämisen kautta, työmatkojen väheneminen ja siitä saatava hyöty sekä asiantuntijatiimin keskinäisen yhteydenpidon parantaminen ja yhteydenpitovälineiden tehokkaampi hyödyntäminen etätyöpäivän aikana.
Asiantuntijatiimin jäsenet osallistettiin hankkeeseen alusta alkaen. Hankkeella haettiin etätyöpäivän tehokkuuden parantamisen lisäksi liiketoiminnallista hyötyä alentuneen kustannusrakenteen muodossa.
Tietoperustassa käsiteltiin itsensä johtamisen lähtökohtia ja kehittymistä sekä etätyöskentelyä eri näkökulmista. Hankkeessa käytetyt tutkimusmenetelmät olivat kyselytutkimus, haastattelututkimus sekä työpajatyöskentely.
Hanke toi mukanaan uudistuksia työskentelytapoihin ja lisäyksiä etätyön määrään. Itsensä johtamisen mahdollisuudet paranivat ja tiimiläisten saama vastuu kasvoi. Etätyönteko koronaviruksen aiheuttamissa poikkeusoloissa tunnistettiin toimivaksi ja sen kautta päästiin myös käytännössä kokeilemaan jatkuvaa etätyökäytäntöä useamman viikon ajan ilman konttorilla käyntiä. Myös tiimin tilan ja istumapaikkojen tarve väheni. Yhteydenpitoa etätyöpäivien aikana laajennettiin sekä tunnistettuja kustannussäästöjä syntyi. Kehittämishankkeesta hyötyivät sekä työntekijät että työnantajayritys. Keskeisimpinä johtopäätöksinä ovat tarve etätyöhön liittyvien rajoitteiden poistolle sekä tehokkaammalle yhteydenpidolle tiimin jäsenten kesken.
Asiantuntijatiimin jäsenet osallistettiin hankkeeseen alusta alkaen. Hankkeella haettiin etätyöpäivän tehokkuuden parantamisen lisäksi liiketoiminnallista hyötyä alentuneen kustannusrakenteen muodossa.
Tietoperustassa käsiteltiin itsensä johtamisen lähtökohtia ja kehittymistä sekä etätyöskentelyä eri näkökulmista. Hankkeessa käytetyt tutkimusmenetelmät olivat kyselytutkimus, haastattelututkimus sekä työpajatyöskentely.
Hanke toi mukanaan uudistuksia työskentelytapoihin ja lisäyksiä etätyön määrään. Itsensä johtamisen mahdollisuudet paranivat ja tiimiläisten saama vastuu kasvoi. Etätyönteko koronaviruksen aiheuttamissa poikkeusoloissa tunnistettiin toimivaksi ja sen kautta päästiin myös käytännössä kokeilemaan jatkuvaa etätyökäytäntöä useamman viikon ajan ilman konttorilla käyntiä. Myös tiimin tilan ja istumapaikkojen tarve väheni. Yhteydenpitoa etätyöpäivien aikana laajennettiin sekä tunnistettuja kustannussäästöjä syntyi. Kehittämishankkeesta hyötyivät sekä työntekijät että työnantajayritys. Keskeisimpinä johtopäätöksinä ovat tarve etätyöhön liittyvien rajoitteiden poistolle sekä tehokkaammalle yhteydenpidolle tiimin jäsenten kesken.