BOTIT BOTTEINA - Chatbot digitaalisen nuorten tieto- ja neuvontatyön välineenä
Porkka, Milla (2020)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020112023461
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020112023461
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä tutkittiin chatbottien mahdollisuuksia ja uhkia digitaalisessa nuorten tieto- ja neuvontatyössä. Nuorten tieto- ja neuvontatyö tuo luotettavaa tietoa nuorten saataville ja tarjoaa henkilökohtaista ohjausta ja neuvontaa. Yhteiskunnan muuttuessa ja teknologian kehittyessä nuorisotyön menetelmien on vastattava uusiin haasteisiin ja tarpeisiin sekä tarjottava nykyaikaisia ratkaisuja ja käytettävä nykyaikaisia kanavia. Digitaalinen nuorisotyö hyö-dyntää digitaalista mediaa ja teknologiaa nuorisotyön välineenä, toimintana tai sisältöinä.
Chatbot on tietokoneohjelma, joka reagoi viesteihin, joita sille lähetetään. Chatbot simuloi ihmisten välistä keskuste-lua, vaikkakin kyseessä on koneen ja ihmisen välinen vuoropuhelu. Chatbot auttaa käyttäjiä saamaan apua ja tietoa oikea-aikaisesti ja tehokkaasti. Chatbotit voivat asiakaspalvelun lisäksi esimerkiksi tarjota sosiaalista ja emotionaa-lista tukea.
Tässä tutkimuksessa kerättiin verkkopaneelin avulla ammattilaisten näkemyksiä siitä, mitkä ovat chatbottien käytön mahdollisuudet ja uhkat digitaalissa nuorten tieto- ja neuvontatyössä. Po1nt nuorten portaali on ensimmäisenä Suomessa ottanut käyttöön asiakasrajapinnassa toimivan chatbotin nuorten tieto- ja neuvontatyössä ja tämä tutkimus tuottaa tietoa Po1ntin chatbotin jatkokehittämiseen mahdollisuuksien ja uhkien näkökulmasta. Tämän tutkimuksen mukaan chatbottien käytöllä on paljon mahdollisuuksia, mutta myös uhkia, jotka tulee ottaa huomioon chatbottien kehittämisessä ja käytössä. Hyvin toteutetuilla chatboteilla voidaan esimerkiksi madaltaa palvelujen käyttökynnystä, saavutettavuutta, yhdenvertaisuutta ja luoda henkilökohtaisempaa palvelua.
Chatbottien käyttö nähtiin hyödyksi myös työn ja työntekijän ammattitaidon kehittämisessä. Kuitenkin on tärkeää huomioida kehittämistyössä useita asioita, jotka turvaavat chatbotin käytön. Esimerkiksi tietoturvaan ja -suojaan liittyvät seikat, koneen tunnekylmyys ja virheellinen tieto ovat uhkia. Monet uhkat voidaan välttää huolellisella suunnittelulla ja chatbotin rakentamisella.
Jatkotutkimusta tarvitaan nuorten kokemuksista chatbottien käytöstä. Näkevätkö nuoret chatbottien antavan lisäar-voa nuorten kanssa tehtävälle työlle? Kysyvätkö nuoret mieluummin jonkin tietyn aihepiirin asioista koneelta, kuin ihmiseltä? Tukeeko nuorilta kerätty tieto ammattilaisten näkemyksiä chatbottien käytön mahdollisuuksista ja uhkista?
Chatbot on tietokoneohjelma, joka reagoi viesteihin, joita sille lähetetään. Chatbot simuloi ihmisten välistä keskuste-lua, vaikkakin kyseessä on koneen ja ihmisen välinen vuoropuhelu. Chatbot auttaa käyttäjiä saamaan apua ja tietoa oikea-aikaisesti ja tehokkaasti. Chatbotit voivat asiakaspalvelun lisäksi esimerkiksi tarjota sosiaalista ja emotionaa-lista tukea.
Tässä tutkimuksessa kerättiin verkkopaneelin avulla ammattilaisten näkemyksiä siitä, mitkä ovat chatbottien käytön mahdollisuudet ja uhkat digitaalissa nuorten tieto- ja neuvontatyössä. Po1nt nuorten portaali on ensimmäisenä Suomessa ottanut käyttöön asiakasrajapinnassa toimivan chatbotin nuorten tieto- ja neuvontatyössä ja tämä tutkimus tuottaa tietoa Po1ntin chatbotin jatkokehittämiseen mahdollisuuksien ja uhkien näkökulmasta. Tämän tutkimuksen mukaan chatbottien käytöllä on paljon mahdollisuuksia, mutta myös uhkia, jotka tulee ottaa huomioon chatbottien kehittämisessä ja käytössä. Hyvin toteutetuilla chatboteilla voidaan esimerkiksi madaltaa palvelujen käyttökynnystä, saavutettavuutta, yhdenvertaisuutta ja luoda henkilökohtaisempaa palvelua.
Chatbottien käyttö nähtiin hyödyksi myös työn ja työntekijän ammattitaidon kehittämisessä. Kuitenkin on tärkeää huomioida kehittämistyössä useita asioita, jotka turvaavat chatbotin käytön. Esimerkiksi tietoturvaan ja -suojaan liittyvät seikat, koneen tunnekylmyys ja virheellinen tieto ovat uhkia. Monet uhkat voidaan välttää huolellisella suunnittelulla ja chatbotin rakentamisella.
Jatkotutkimusta tarvitaan nuorten kokemuksista chatbottien käytöstä. Näkevätkö nuoret chatbottien antavan lisäar-voa nuorten kanssa tehtävälle työlle? Kysyvätkö nuoret mieluummin jonkin tietyn aihepiirin asioista koneelta, kuin ihmiseltä? Tukeeko nuorilta kerätty tieto ammattilaisten näkemyksiä chatbottien käytön mahdollisuuksista ja uhkista?