Tekoälyn ja ohjelmistorobotiikan hyödyntäminen HR-prosesseissa : Case Poliisihallitus
Kumpulainen, Katri (2020)
Kumpulainen, Katri
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020111923434
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020111923434
Tiivistelmä
Valtionhallinnon tuottavuustavoitteena on, että 10 vuoden kuluessa valtion HR-palvelut tuotetaan 20 % tehokkaammin kuin vuonna 2017. Säästövaikutuksen arvioidaan olevan noin 15,2 miljoonaa euroa. Poliisihallitukselle tehdyn kehittämishankkeen tavoitteena oli yhteistyössä organisaation HR-asiantuntijoiden kanssa tunnistaa niitä prosesseja, joissa voitaisiin hyödyntää tekoälytekniikoita tai ohjelmistorobotiikkaa sekä tuottaa kehittämissuunnitelma seuraavia kehittämistoimenpiteitä varten. Hankkeessa keskityttiin HR:n asiakaspalveluun ja julkiseen rekrytointiin.
Teoreettinen viitekehys muodostuu tekoälystä, ohjelmistorobotiikasta sekä prossien kehittämisestä ja henkilöstöjohtamisesta. Kehittämishankkeen tutkimuksellisessa osuudessa hyödynnettiin tapaustutkimuksen elementtejä. Ryhmähaastatteluna kartoitettiin HR:n asiakaspalvelun nykytilaa ja kehittämiskohteita sekä pohdittiin chatbotin soveltuvuutta toimintaan. Rekrytointiprosessin kehittämiskohteita tunnistettiin ja arvioitiin työpajoissa.
Tuloksien mukaan chatbotin hyödyntämisessä osana HR:n asiakaspalvelua on hyötyjä, mutta myös haasteita. Rekrytointiprosessissa on tunnistettavissa aliprosesseja, joissa voitaisiin hyödyntää tekoälyä tai ohjelmistorobotiikkaa. Prosessien kehittämisellä ja uusien teknologioiden hyödyntämisellä on mahdollista muuttaa HR-asiantuntijoiden tehtävien painopistettä tukemaan entistä paremmin esimiestyötä ja johtoa. Operatiivisia HR-tehtäviä ei voida jättää tekemättä, mutta niiden toteuttamistapaa tulee tarkastella kriittisesti.
Teoreettinen viitekehys muodostuu tekoälystä, ohjelmistorobotiikasta sekä prossien kehittämisestä ja henkilöstöjohtamisesta. Kehittämishankkeen tutkimuksellisessa osuudessa hyödynnettiin tapaustutkimuksen elementtejä. Ryhmähaastatteluna kartoitettiin HR:n asiakaspalvelun nykytilaa ja kehittämiskohteita sekä pohdittiin chatbotin soveltuvuutta toimintaan. Rekrytointiprosessin kehittämiskohteita tunnistettiin ja arvioitiin työpajoissa.
Tuloksien mukaan chatbotin hyödyntämisessä osana HR:n asiakaspalvelua on hyötyjä, mutta myös haasteita. Rekrytointiprosessissa on tunnistettavissa aliprosesseja, joissa voitaisiin hyödyntää tekoälyä tai ohjelmistorobotiikkaa. Prosessien kehittämisellä ja uusien teknologioiden hyödyntämisellä on mahdollista muuttaa HR-asiantuntijoiden tehtävien painopistettä tukemaan entistä paremmin esimiestyötä ja johtoa. Operatiivisia HR-tehtäviä ei voida jättää tekemättä, mutta niiden toteuttamistapaa tulee tarkastella kriittisesti.