HIIT-harjoittelu sepelvaltimotautipotilaiden kuntoutuksessa
Kossi, Konsta; Mahkonen, Marko (2020)
Kossi, Konsta
Mahkonen, Marko
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020111923320
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020111923320
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää sydänkuntoutusta Tays Sydänsairaalassa. Opinnäytetyössä oli tarkoituksena tuottaa HIIT-harjoittelun kuntoutusmalli, jonka voisi toteuttaa osaksi sepelvaltimotautipotilaan liikunnallista kuntoutusta.
HIIT-harjoittelun fysiologisia vaikutuksia ja itse harjoittelumuotoa on tutkittu maailmalla tarkoituksellisesti jo muutaman vuosikymmenen ajan. Näissä tutkimuksissa on havaittu harjoittelumuodolla olevan erityisesti hengitys- ja verenkiertoelimistön kuntoa parantavia vaikutuksia. Tästä syystä kyseisen harjoittelumuodon mahdollisuuksia sydänpotilaiden liikunnallisessa kuntoutuksessa on alettu kartoittamaan ja tutkimaan, mikä juontaa innoituksen tähän opinnäytetyöhön. Tays Sydänsairaala toimi työelämäkumppanina ja toimeksiantajana.
Opinnäytetyö tehtiin integroivana kirjallisuuskatsauksena, ja se sisältää alan kansainvälisiä asiantuntijahaastatteluita, kuntoutusmallin sepelvaltimotautipotilaille Suomessa sekä itse kirjallisuuskatsauksen. Kirjallisuuskatsauksen aineistoa kerättiin kahdesta kansainvälisestä tietokannasta sekä manuaalisesti. Katsaukseen valittiin kriteerien perusteella yhteensä 29 tutkimusta. Aineiston analyysiä tehdessä otettiin huomioon erityisesti tutkimuksissa käytetyt harjoittelumuotojen suoritusmetodit ja protokollat, turvallisuus sekä fysiologiset vaikutukset ja muutokset sepelvaltimotautipotilailla harjoittelun seurauksena.
HIIT-harjoittelun vaikuttavuus on osoitettu Suomessa ja kansainvälisesti useissa tutkimuksissa. Tästä syystä työssä suositellaan HIIT-harjoittelun lisäämistä osaksi sepelvaltimotautipotilaan liikunnallista kuntoutusta siinä esitellyn kuntoutusmallin pohjalta. Tämän työn perusteella voidaan todeta, että HIIT-harjoittelu on oikein ohjelmoituna turvallista sekä tutkitulle potilasryhmälle optimaalista.
HIIT-harjoittelun fysiologisia vaikutuksia ja itse harjoittelumuotoa on tutkittu maailmalla tarkoituksellisesti jo muutaman vuosikymmenen ajan. Näissä tutkimuksissa on havaittu harjoittelumuodolla olevan erityisesti hengitys- ja verenkiertoelimistön kuntoa parantavia vaikutuksia. Tästä syystä kyseisen harjoittelumuodon mahdollisuuksia sydänpotilaiden liikunnallisessa kuntoutuksessa on alettu kartoittamaan ja tutkimaan, mikä juontaa innoituksen tähän opinnäytetyöhön. Tays Sydänsairaala toimi työelämäkumppanina ja toimeksiantajana.
Opinnäytetyö tehtiin integroivana kirjallisuuskatsauksena, ja se sisältää alan kansainvälisiä asiantuntijahaastatteluita, kuntoutusmallin sepelvaltimotautipotilaille Suomessa sekä itse kirjallisuuskatsauksen. Kirjallisuuskatsauksen aineistoa kerättiin kahdesta kansainvälisestä tietokannasta sekä manuaalisesti. Katsaukseen valittiin kriteerien perusteella yhteensä 29 tutkimusta. Aineiston analyysiä tehdessä otettiin huomioon erityisesti tutkimuksissa käytetyt harjoittelumuotojen suoritusmetodit ja protokollat, turvallisuus sekä fysiologiset vaikutukset ja muutokset sepelvaltimotautipotilailla harjoittelun seurauksena.
HIIT-harjoittelun vaikuttavuus on osoitettu Suomessa ja kansainvälisesti useissa tutkimuksissa. Tästä syystä työssä suositellaan HIIT-harjoittelun lisäämistä osaksi sepelvaltimotautipotilaan liikunnallista kuntoutusta siinä esitellyn kuntoutusmallin pohjalta. Tämän työn perusteella voidaan todeta, että HIIT-harjoittelu on oikein ohjelmoituna turvallista sekä tutkitulle potilasryhmälle optimaalista.