Koulukuraattorina korona-aikaan: Peruskouluissa työskentelevien koulukuraattoreiden kokemuksia
Loisa, Laura (2020)
Loisa, Laura
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020111923313
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020111923313
Tiivistelmä
Alkuvuodesta 2020 Suomessa ja maailmalla levisi uusi koronavirus COVID-19, jonka takia Suomessa siirryttiin keväällä 2020 poikkeusoloihin valmiuslain käyttöönoton myötä. Tämä tarkoitti koulujen osalta etäkouluun siirtymistä. Koulukuraattorit, jotka työskentelevät kouluissa oppilaiden hyvinvoinnin edistämiseksi, joutuivat monien muiden tavoin siirtymään koronan vuoksi etätöihin. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, miten koronapandemia ja koulujen sulkeminen vaikuttivat perusopetuksessa työskentelevien koulukuraattoreiden työhön. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuoda esiin kuraattoreiden kokemuksia sekä hyväksi koettuja käytäntöjä etätyöajalta ja tarjota siten tietoa uudesta tilanteesta työelämälle tulevaisuudessa hyödynnettäväksi.
Tämä opinnäytetyö oli laadullinen tutkimus, jossa puolistrukturoidun teemahaastattelun keinoin selvitettiin koulukuraattoreiden kokemuksia korona-aikana työskentelystä. Opinnäytetyön teoriaosuudessa kuvattiin lasten ja nuorten hyvinvointia, koronapandemian aiheuttamaa tilannetta, sekä oppilashuoltoa ja koulukuraattorin työnkuvaa. Teorian pohjalta muodostettiin teemat haastatteluita varten ja haastatteluista saatu aineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla. Tätä opinnäytetyötä varten haastateltiin kuutta perusopetuksessa työskentelevää koulukuraattoria ja haastattelut toteutettiin anonyymisti. Opinnäytetyön tarkoitus oli yleisellä tasolla kuvata kuraattoreiden kokemuksia ja hyväksi kokemia käytäntöjä korona-aikana työskentelystä.
Opinnäytetyön tulosten perusteella voidaan sanoa, että koronapandemialla ja koulujen sulkemisella oli vaikutusta koulukuraattoreiden työhön peruskouluissa. Kuraattorit olivat joutuneet siirtymään kotiin etätöihin ja omaksukaan uusia työmenetelmiä digiympäristössä työskentelyyn. Etätyöjaksolla myös asiakastapaamisten määrä oli selvästi vähentynyt ja etätyön tekemisen kuvailtiin yleisesti olleen haastavaa. Myös hyviä käytäntöjä tuotiin esiin, kuten esimerkiksi etäpalaverien pitämisen mahdollisuus, kävelytapaamiset ja lisääntynyt kuraattoreiden välinen yhteydenpito. Korona-ajalta oltiin opittu paljon etätyön haasteista ja uusista työmenetelmistä. Vaikka kuraattorin työstä etätyönä ei erityisesti pidetty, todettiin sen kuitenkin olevan tarvittaessa mahdollista.
Tulevaisuudessa toivottiin kuraattoreille ohjeita etätyön tekemiseen ja lisää keinoja oppilaiden tavoittamiseen etäkoulun aikana. Jatkotutkimuksena voitaisiin luoda kuraattorin etätyöohje tai selvittää enemmän sitä, kuinka oppilaat voisi paremmin tavoittaa etäaikana ja miten hyvä etätapaaminen toteutetaan.
Tämä opinnäytetyö oli laadullinen tutkimus, jossa puolistrukturoidun teemahaastattelun keinoin selvitettiin koulukuraattoreiden kokemuksia korona-aikana työskentelystä. Opinnäytetyön teoriaosuudessa kuvattiin lasten ja nuorten hyvinvointia, koronapandemian aiheuttamaa tilannetta, sekä oppilashuoltoa ja koulukuraattorin työnkuvaa. Teorian pohjalta muodostettiin teemat haastatteluita varten ja haastatteluista saatu aineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla. Tätä opinnäytetyötä varten haastateltiin kuutta perusopetuksessa työskentelevää koulukuraattoria ja haastattelut toteutettiin anonyymisti. Opinnäytetyön tarkoitus oli yleisellä tasolla kuvata kuraattoreiden kokemuksia ja hyväksi kokemia käytäntöjä korona-aikana työskentelystä.
Opinnäytetyön tulosten perusteella voidaan sanoa, että koronapandemialla ja koulujen sulkemisella oli vaikutusta koulukuraattoreiden työhön peruskouluissa. Kuraattorit olivat joutuneet siirtymään kotiin etätöihin ja omaksukaan uusia työmenetelmiä digiympäristössä työskentelyyn. Etätyöjaksolla myös asiakastapaamisten määrä oli selvästi vähentynyt ja etätyön tekemisen kuvailtiin yleisesti olleen haastavaa. Myös hyviä käytäntöjä tuotiin esiin, kuten esimerkiksi etäpalaverien pitämisen mahdollisuus, kävelytapaamiset ja lisääntynyt kuraattoreiden välinen yhteydenpito. Korona-ajalta oltiin opittu paljon etätyön haasteista ja uusista työmenetelmistä. Vaikka kuraattorin työstä etätyönä ei erityisesti pidetty, todettiin sen kuitenkin olevan tarvittaessa mahdollista.
Tulevaisuudessa toivottiin kuraattoreille ohjeita etätyön tekemiseen ja lisää keinoja oppilaiden tavoittamiseen etäkoulun aikana. Jatkotutkimuksena voitaisiin luoda kuraattorin etätyöohje tai selvittää enemmän sitä, kuinka oppilaat voisi paremmin tavoittaa etäaikana ja miten hyvä etätapaaminen toteutetaan.