Tilannetaju terveydenhuollossa: Kognitiivisen ergonomian kehittäminen työyhteisössä
Heimovirta, Sinikka (2020)
Heimovirta, Sinikka
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020111923311
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020111923311
Tiivistelmä
Kehittämistyön keskeisenä tavoitteena oli kehittää terveydenhuollon ammattihenkilökunnan kognitiivista ergonomiaa ja parantaa työhyvinvointia. Kehittämistyön tarkoituksena oli kuvata terveydenhuollon ammattihenkilökunnan tilannetajua, tilannetietoisuutta ja päätöksentekokykyä.
Kehittämistyö perustui tutkimukselliseen kehittämistoimintaan. Kehittämistyö eteni Foresight Framework-mallin mukaisesti. Kehittämistyön aineiston keruumenetelmänä oli kyselytutkimus. Kehittämistyön muina menetelminä käytettiin pyramidia, tulospuuta, tulevaisuuskolmiota ja SWOT-analyysia. Mielen valmennus -menetelmää terveydenhuollon ammattihenkilökunnalle visioitiin, mutta kehittämistyön aikana ei menetelmää käyttöön otettu. Mielen valmennus -menetelmää hahmoteltiin tulevaisuuskolmioon. Mielen valmennus -menetelmä arvioitiin SWOT-nelikenttäanalyysin kautta.
Kehittämistyön tuloksista saatiin selville vastaajien vahvuuksia ja kehitettäviä osa-alueita. Kehittämisen alueiksi voidaan nostaa dialogisuuden puute, mielipiteiden eroavaisuudet ja energiatasojen laskut. Kehittämistyön tuloksista vahvuuksiksi nousi seuraavia osa-alueita: positiivinen vire, energia, Dark moment:n tunnistaminen ja tiimityö. Kehittämistyö luo hyvät lähtökohdat terveydenhuollon ammattihenkilökunnan kognitiivisen ergonomian kehittämiseen
Kehittämistyö perustui tutkimukselliseen kehittämistoimintaan. Kehittämistyö eteni Foresight Framework-mallin mukaisesti. Kehittämistyön aineiston keruumenetelmänä oli kyselytutkimus. Kehittämistyön muina menetelminä käytettiin pyramidia, tulospuuta, tulevaisuuskolmiota ja SWOT-analyysia. Mielen valmennus -menetelmää terveydenhuollon ammattihenkilökunnalle visioitiin, mutta kehittämistyön aikana ei menetelmää käyttöön otettu. Mielen valmennus -menetelmää hahmoteltiin tulevaisuuskolmioon. Mielen valmennus -menetelmä arvioitiin SWOT-nelikenttäanalyysin kautta.
Kehittämistyön tuloksista saatiin selville vastaajien vahvuuksia ja kehitettäviä osa-alueita. Kehittämisen alueiksi voidaan nostaa dialogisuuden puute, mielipiteiden eroavaisuudet ja energiatasojen laskut. Kehittämistyön tuloksista vahvuuksiksi nousi seuraavia osa-alueita: positiivinen vire, energia, Dark moment:n tunnistaminen ja tiimityö. Kehittämistyö luo hyvät lähtökohdat terveydenhuollon ammattihenkilökunnan kognitiivisen ergonomian kehittämiseen