Porilaisten ruoka-apujärjestöjen ja hävikkiruokaa lahjoittavien ruokakauppojen yhteistyön kehittäminen
Valkama, Mirva (2020)
Valkama, Mirva
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020111823289
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020111823289
Tiivistelmä
Vuonna 2019 porilaiset ruoka-aputoimijat aloittivat yhteistyönsä kehittämisen tarkoituksena kehittää ruoka-avun logistiikkaa, yhteistyötä ruokakauppojen kanssa sekä ruoka-avun saavutettavuutta. Tavoitteena on myös lisätä vapaaehtoistoimintaa ja edistää avuntarvitsijoiden hyvinvointia. Porissa ruoka-aputoimijoiden ja ruokaa lahjoittavien kauppojen välinen yhteistyö ei ole aina koettu kovin selkeäksi. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, mitkä ovat tärkeimmät kehityskohdat yhteistyössä ja millä keinoilla yhteistyötä voidaan jatkossa parantaa.
Tutkimusotteena käytettiin kvalitatiivista tutkimusta ja toteutettiin teemahaastatteluna sekä havainnointina. Haastatteluja tehtiin yhteensä 12. Haastattelun teemoina olivat toimintatavat, elintarvikehygienia ja tulevaisuus. Osallistuva havainnointi toteutettiin toimimalla ruoka-apujärjestön ruuanhakijan apulaisena yhden päivän ajan. Lahjoitettuja elintarvikkeita noudettiin päivittäistavarakaupoista.
Tutkimustulokset osoittivat, että tärkeimmät kehittämiskohteet ovat epäkurantit elintarvikkeet, perehdyttäminen ohjeisiin ja tiedon lisääminen tahojen toiminnasta. Ruokakaupat lahjoittavat syömäkelpoista ruokaa, mutta järjestöt saavat myös epäkurantteja elintarvikkeita, jotka päätyvät roskiin ja nostavat jätekustannuksia. Molempien tahojen tietämys oli yleisellä elintarvikehygienian tasolla eikä saatu suoraa vastausta Ruokaviraston ohjeistuksesta lahjoitettaviin elintarvikkeisiin liittyen. Kaiken kaikkiaan yhteistyö järjestöjen ja ruokakauppojen välillä toimii hyvin, mutta ruokakaupat ovat epätietoisia järjestöjen toiminnasta. Tutustuminen toisten toimintaan ja yhteisen toiminnan läpinäkyvyys toisi lisäarvoa sekä kaupoille että ruoka-apujärjestöille. Perehdyttämällä henkilöstö paremmin myös Ruokaviraston ohjeisiin parantaa elintarvikehygieniaa sekä tahojen välistä yhteistyötä.
Tutkimusotteena käytettiin kvalitatiivista tutkimusta ja toteutettiin teemahaastatteluna sekä havainnointina. Haastatteluja tehtiin yhteensä 12. Haastattelun teemoina olivat toimintatavat, elintarvikehygienia ja tulevaisuus. Osallistuva havainnointi toteutettiin toimimalla ruoka-apujärjestön ruuanhakijan apulaisena yhden päivän ajan. Lahjoitettuja elintarvikkeita noudettiin päivittäistavarakaupoista.
Tutkimustulokset osoittivat, että tärkeimmät kehittämiskohteet ovat epäkurantit elintarvikkeet, perehdyttäminen ohjeisiin ja tiedon lisääminen tahojen toiminnasta. Ruokakaupat lahjoittavat syömäkelpoista ruokaa, mutta järjestöt saavat myös epäkurantteja elintarvikkeita, jotka päätyvät roskiin ja nostavat jätekustannuksia. Molempien tahojen tietämys oli yleisellä elintarvikehygienian tasolla eikä saatu suoraa vastausta Ruokaviraston ohjeistuksesta lahjoitettaviin elintarvikkeisiin liittyen. Kaiken kaikkiaan yhteistyö järjestöjen ja ruokakauppojen välillä toimii hyvin, mutta ruokakaupat ovat epätietoisia järjestöjen toiminnasta. Tutustuminen toisten toimintaan ja yhteisen toiminnan läpinäkyvyys toisi lisäarvoa sekä kaupoille että ruoka-apujärjestöille. Perehdyttämällä henkilöstö paremmin myös Ruokaviraston ohjeisiin parantaa elintarvikehygieniaa sekä tahojen välistä yhteistyötä.