Ikäjohtamisella työvuosia: Case: Vanhustyössä työskentelevät lähihoitajat
Kaplas, Marjo (2020)
Kaplas, Marjo
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020111823225
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020111823225
Tiivistelmä
Väestön ikääntyminen on yksi megatrendeistä, joka muuttaa tällä hetkellä yhteiskunnan rakenteita. Ikääntyviä tulee enenevässä määrin sosiaalipalvelujen piiriin, samalla kun hoitoalalla kärsitään hoitajapulasta. Osa hoitajapulasta syntyy eläköityvien lähihoitajien myötä, joista osa jää sairaseläkkeen kautta pois työelämästä. Sote-alalla on myös korkeat sairaspoissaolot. Yritysten tulisi saada pidettyä ikääntyvä työväestö työelämässä, jotta voivat säilyttää sekä henkilöstön osaamisen että organisaation tehokkuuden.
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli ymmärtää ikäjohtamisen merkitys sekä organisaation että yksilön näkökulmasta. Opinnäytetyön kehittämistehtävänä oli luoda ikääntyvien hoivapalveluja tuottavalle Attendo Oy:lle ikäjohtamisen opasta, jonka teema ja rakenne ovat myös muiden erityisesti sote-organisaatioiden hyödynnettävissä. Oppaan avulla organisaatioissa voidaan hyödyntää paremmin ikääntyvän työvoiman voimavarat ja parantaa ikääntyvien työntekijöiden mahdollisuuksia jatkaa työssään.
Tietoperusta koostui ikäjohtamisesta ja sen osa-alueista. Alkuun työssä luotiin katsaus Suomen ikääntyvään väestöön ja siinä tapahtuviin muutoksiin. Organisaatioissa työskentelee eri elämänkulun vaiheessa olevia työntekijöitä ja eri sukupolven edustajia, jotka luovat oman haasteensa työyhteisöjen toimivuuteen.
Opinnäytetyö oli laadullinen tutkimus, jossa tutkimusaineisto kerättiin haastattelemalla lähihoitajia sekä tuotettiin heidän kanssaan backcasting-menetelmällä roadmap. Näiden menetelmien avulla saatiin esille työntekijöiden oma kokemuksellisuus. Kokemuksellisuus huomioiden voitiin yhdessä teoriapohjan kanssa löytää ne ratkaisut, joita työntekijät itse toivovat ikäjohtamisessa otettavan huomioon.
Tuloksista tuli ilmi, että ikäjohtamiselle on tarve. Ikääntyvä työntekijä voi kokea arvostuksen puutetta työssään ja fyysisen kunnon laskiessa myös palautumisen tarve nousee merkittäväksi tekijäksi. Työmotivaatio on sidonnaista edellisiin, jonka vuoksi näihin vaikuttaminen on merkittävä tekijä. Ikäjohtamisella voidaan parantaa voimavarojen riittävyys ja vahvistaa arvostuksen tunne ikääntyvälle työntekijälle.
Haastattelun ja teoria-aineiston perusteella voidaan todeta, että yritys hyötyisi ikäjohtamisen erillisestä strategiasta kaikille ikäryhmille. Ikäjohtaminen ei kosketa ainoastaan ikääntyvää työväestöä vaan jokaisessa elämänkulussa tarvitaan ikäjohtamisen tuomaa tukea. Ikäjohtamisen strategian avulla yksiköiden johtajat ja hallinto voivat yhdessä lisätä henkilöstön sitoutumista yrityksen arvoihin.
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli ymmärtää ikäjohtamisen merkitys sekä organisaation että yksilön näkökulmasta. Opinnäytetyön kehittämistehtävänä oli luoda ikääntyvien hoivapalveluja tuottavalle Attendo Oy:lle ikäjohtamisen opasta, jonka teema ja rakenne ovat myös muiden erityisesti sote-organisaatioiden hyödynnettävissä. Oppaan avulla organisaatioissa voidaan hyödyntää paremmin ikääntyvän työvoiman voimavarat ja parantaa ikääntyvien työntekijöiden mahdollisuuksia jatkaa työssään.
Tietoperusta koostui ikäjohtamisesta ja sen osa-alueista. Alkuun työssä luotiin katsaus Suomen ikääntyvään väestöön ja siinä tapahtuviin muutoksiin. Organisaatioissa työskentelee eri elämänkulun vaiheessa olevia työntekijöitä ja eri sukupolven edustajia, jotka luovat oman haasteensa työyhteisöjen toimivuuteen.
Opinnäytetyö oli laadullinen tutkimus, jossa tutkimusaineisto kerättiin haastattelemalla lähihoitajia sekä tuotettiin heidän kanssaan backcasting-menetelmällä roadmap. Näiden menetelmien avulla saatiin esille työntekijöiden oma kokemuksellisuus. Kokemuksellisuus huomioiden voitiin yhdessä teoriapohjan kanssa löytää ne ratkaisut, joita työntekijät itse toivovat ikäjohtamisessa otettavan huomioon.
Tuloksista tuli ilmi, että ikäjohtamiselle on tarve. Ikääntyvä työntekijä voi kokea arvostuksen puutetta työssään ja fyysisen kunnon laskiessa myös palautumisen tarve nousee merkittäväksi tekijäksi. Työmotivaatio on sidonnaista edellisiin, jonka vuoksi näihin vaikuttaminen on merkittävä tekijä. Ikäjohtamisella voidaan parantaa voimavarojen riittävyys ja vahvistaa arvostuksen tunne ikääntyvälle työntekijälle.
Haastattelun ja teoria-aineiston perusteella voidaan todeta, että yritys hyötyisi ikäjohtamisen erillisestä strategiasta kaikille ikäryhmille. Ikäjohtaminen ei kosketa ainoastaan ikääntyvää työväestöä vaan jokaisessa elämänkulussa tarvitaan ikäjohtamisen tuomaa tukea. Ikäjohtamisen strategian avulla yksiköiden johtajat ja hallinto voivat yhdessä lisätä henkilöstön sitoutumista yrityksen arvoihin.