Työhyvinvoinnin vaikutus sairauspoissaoloihin
Katajisto, Riikka (2020)
Katajisto, Riikka
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020111823156
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020111823156
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö tehtiin toimeksiantona Ikaalisten kaupungin ravitsemis- ja siivouspalveluille. Työn tarkoituksena oli selvittää, millaiseksi työhyvinvointi koetaan ja miten sitä voitaisiin kehittää. Tavoitteena oli saada tietoa työn kuormittavuudesta, työssä jaksamisesta ja viihtymisestä, perehdyttämisestä, esimiehen työskentelystä ja sairauspoissaolojen vaikutuksesta työyhteisön toimintaan. Lisäksi selvitettiin kehittämisehdotuksia työhyvinvoinnin parantamiseksi. Tavoitteena oli löytää ratkaisuja työhyvinvoinnin lisäämiseksi ja sairauspoissaolojen vähentämiseksi. Työntekijöiden työhyvinvointia kartoitettiin työntekijöille lähetetyllä strukturoidulla kyselyllä. Kyselyn vastausten perusteella laadittiin pienelle työntekijäjoukolle syventäviä lisäkysymyksiä.
Tutkimuksen tuloksista voitiin todeta, että työntekijät kokevat työhyvinvointinsa olevan kunnossa, työssä viihdytään ja asianmukaisen perehdytyksen vuoksi myös työtehtävät ja työhön liittyvät odotukset ovat kaikkien tiedossa. Kuormittavista ja työhyvinvointia heikentävistä tekijöistä nousi esiin kiire, joka johtuu vähäisistä resursseista. Pitkään jatkuessaan kiire alkaa kuormittaa työntekijää ja vähentää työmotivaatiota. Motivaation puuttuessa lisääntyvät sairauspoissaolot ja työpahoinvointi. Työhyvinvointia lisäisi uusien työntekijöiden palkkaaminen ja sijaisten lisääminen. Esimiehen toiminnan ja johtamisen toivottiin olevan oikeudenmukaista ja työntekijöiden kohtelun tasapuolista. Myös muutoksista pitäisi tiedottaa aiempaa paremmin.
Tutkimuksen perusteella esiin tulleita kehittämis- ja parannusehdotuksia kannattaisi ottaa työyhteisössä huomioon. Yhteisten palaverien järjestäminen, tällä hetkellä esimerkiksi virtuaalisesti, auttaisi työntekijöitä kokemaan yhteisöllisyyttä ja samalla työyhteisössä mahdollisesti kiertävät huhut ja väärät johtopäätökset olisi helppo korjata oikeiksi. Tämä vaikuttaisi myös oikeudenmukaisuuden kokemiseen. Tiedottamisen lisääminen saisi työntekijät tuntemaan, että he ovat tärkeä osa organisaatiota, lisäksi se auttaisi työyhteisöä hyväksymään muutoksen aiheuttamat järjestelyt paremmin.
Tutkimuksen tuloksista voitiin todeta, että työntekijät kokevat työhyvinvointinsa olevan kunnossa, työssä viihdytään ja asianmukaisen perehdytyksen vuoksi myös työtehtävät ja työhön liittyvät odotukset ovat kaikkien tiedossa. Kuormittavista ja työhyvinvointia heikentävistä tekijöistä nousi esiin kiire, joka johtuu vähäisistä resursseista. Pitkään jatkuessaan kiire alkaa kuormittaa työntekijää ja vähentää työmotivaatiota. Motivaation puuttuessa lisääntyvät sairauspoissaolot ja työpahoinvointi. Työhyvinvointia lisäisi uusien työntekijöiden palkkaaminen ja sijaisten lisääminen. Esimiehen toiminnan ja johtamisen toivottiin olevan oikeudenmukaista ja työntekijöiden kohtelun tasapuolista. Myös muutoksista pitäisi tiedottaa aiempaa paremmin.
Tutkimuksen perusteella esiin tulleita kehittämis- ja parannusehdotuksia kannattaisi ottaa työyhteisössä huomioon. Yhteisten palaverien järjestäminen, tällä hetkellä esimerkiksi virtuaalisesti, auttaisi työntekijöitä kokemaan yhteisöllisyyttä ja samalla työyhteisössä mahdollisesti kiertävät huhut ja väärät johtopäätökset olisi helppo korjata oikeiksi. Tämä vaikuttaisi myös oikeudenmukaisuuden kokemiseen. Tiedottamisen lisääminen saisi työntekijät tuntemaan, että he ovat tärkeä osa organisaatiota, lisäksi se auttaisi työyhteisöä hyväksymään muutoksen aiheuttamat järjestelyt paremmin.