Hektisen asiantuntijatyön psyykkinen kuormittavuus: Case: Yritys X
Pekkala, Ronja (2020)
Pekkala, Ronja
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020111723112
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020111723112
Tiivistelmä
Tutkimuksessa tutkittiin toimeksiantajayrityksen asiantuntijatyötä tekevien työntekijöiden
psyykkisen työhyvinvoinnin nykytilaa ja siihen vaikuttavia tekijöitä. Lisäksi selvitettiin, miten työssä tapahtuvat muutokset vaikuttavat työntekijöiden psyykkiseen jaksamiseen. Tutkimuksen avulla haluttiin nostaa esille keinoja, joilla työntekijöiden psyykkistä jaksamista voitaisiin parantaa. Tutkimuksen tavoitteena oli tarjota toimeksiantajayritykselle ajantasaista tietoa työntekijöidensä psyykkisestä työhyvinvoinnista ja konkreettisia työkaluja sen kehittämiseen.
Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena eli laadullisena tutkimuksena. Tutkimusaineisto kerättiin puolistrukturoiduilla teemahaastatteluilla. Tutkimuksessa haastateltiin yhteensä kuutta asiantuntijatyötä tekevää työntekijää. Haastattelut toteutettiin yksilöhaasteluina kesäkuussa 2020 Google Hangouts meet -työkalua hyödyntäen.
Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta toimeksiantajayrityksen asiantuntijatyötä tekevien työntekijöiden psyykkisen työhyvinvoinnin tilan olevan ihan hyvällä tasolla. Haastatteluissa kuitenkin ilmeni asiantuntijoiden kokevan stressiä työssään jonkin verran. Siitä huolimatta työntekijät kokivat palautuvansa työn aiheuttamasta kuormituksesta. Työn merkittävimpinä kuormitustekijöinä nousivat toistuvat keskeytykset, puutteelliset ohjeet, liiallinen tietomäärä ja epäselvät tehtävänkuvat ja vastuut. Työn tärkeimmiksi voimavaratekijöiksi tunnistettiin työyhteisön tuki, työn mielekkyys sekä työn ulkopuolinen elämä. Lisäksi työnantajan ja lähiesimiehen toimintatavat koettiin psyykkistä jaksamista tukeviksi.
Tutkimuksen perusteella voidaan johtopäätöksinä todeta asiantuntijatyön sisältävän paljon
erilaisia voimavara- ja kuormitustekijöitä. Tutkimuksessa suurimmiksi kehityskohteiksi nousivat edellä mainittujen kuormitustekijöiden sekä stressiä aiheuttavien työtehtävien konkreettinen tarkasteleminen ja niiden muokkaaminen mahdollisuuksien mukaan.
psyykkisen työhyvinvoinnin nykytilaa ja siihen vaikuttavia tekijöitä. Lisäksi selvitettiin, miten työssä tapahtuvat muutokset vaikuttavat työntekijöiden psyykkiseen jaksamiseen. Tutkimuksen avulla haluttiin nostaa esille keinoja, joilla työntekijöiden psyykkistä jaksamista voitaisiin parantaa. Tutkimuksen tavoitteena oli tarjota toimeksiantajayritykselle ajantasaista tietoa työntekijöidensä psyykkisestä työhyvinvoinnista ja konkreettisia työkaluja sen kehittämiseen.
Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena eli laadullisena tutkimuksena. Tutkimusaineisto kerättiin puolistrukturoiduilla teemahaastatteluilla. Tutkimuksessa haastateltiin yhteensä kuutta asiantuntijatyötä tekevää työntekijää. Haastattelut toteutettiin yksilöhaasteluina kesäkuussa 2020 Google Hangouts meet -työkalua hyödyntäen.
Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta toimeksiantajayrityksen asiantuntijatyötä tekevien työntekijöiden psyykkisen työhyvinvoinnin tilan olevan ihan hyvällä tasolla. Haastatteluissa kuitenkin ilmeni asiantuntijoiden kokevan stressiä työssään jonkin verran. Siitä huolimatta työntekijät kokivat palautuvansa työn aiheuttamasta kuormituksesta. Työn merkittävimpinä kuormitustekijöinä nousivat toistuvat keskeytykset, puutteelliset ohjeet, liiallinen tietomäärä ja epäselvät tehtävänkuvat ja vastuut. Työn tärkeimmiksi voimavaratekijöiksi tunnistettiin työyhteisön tuki, työn mielekkyys sekä työn ulkopuolinen elämä. Lisäksi työnantajan ja lähiesimiehen toimintatavat koettiin psyykkistä jaksamista tukeviksi.
Tutkimuksen perusteella voidaan johtopäätöksinä todeta asiantuntijatyön sisältävän paljon
erilaisia voimavara- ja kuormitustekijöitä. Tutkimuksessa suurimmiksi kehityskohteiksi nousivat edellä mainittujen kuormitustekijöiden sekä stressiä aiheuttavien työtehtävien konkreettinen tarkasteleminen ja niiden muokkaaminen mahdollisuuksien mukaan.