Tuulettuvan alapohjan lämpö- ja kosteustekninen suunnittelu
Kurko, Atte (2020)
Kurko, Atte
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020111723109
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020111723109
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli perehtyä tuulettuvan alapohjan lämpö- ja kosteusteknisen suunnittelun periaatteisiin ja rakennusfysikaalisiin ilmiöihin sekä luoda suunnittelijoille selkeämmät lähtökohdat ja tavoitteet tuulettuvan alapohjan lämpö- ja kosteustekniselle suunnittelulle. Opinnäytetyössä tehtiin myös lämpö- ja kosteussimuloinnit kahdesta eri tuulettuvasta alapohjarakenteesta WUFI Pro 5.3 -ohjelmalla ja arvioitiin ohjelman soveltuvuutta tuulettuvan alapohjan lämpö- ja kosteustekniseen suunnitteluun. Työn tilaajana toimi rakennetun ympäristön suunnittelu- ja konsultointiyritys Sitowise Oy.
Opinnäytetyön teoriaosassa käydään läpi tuulettuvaan alapohjaan vaikuttavia rakennusfysikaalisia ilmiöitä ja suunnitteluun vaikuttavia tekijöitä, kuten ala-pohjan kosteuslähteitä. Teoriaosan jälkeen opinnäytetyöhön on kerätty ohjeita tuulettuvan alapohjan lämpö- ja kosteustekniseen suunnitteluun aihealueittain helpottamaan suunnittelijaa antamalla lähtökohtia ja konkreettisia ohjeita.
Laskentaosassa käydään läpi diffuusiolaskentaa ja tuulettuvan alapohjan lämmönläpäisykertoimen laskentaa, jonka jälkeen simuloidaan kahta eri tuulettuvaa alapohjarakennetta WUFI Pro 5.3 -ohjelmalla. Lopussa kriittisemmän rakenteen pinnan homehtumisherkkyyttä arvioidaan suomalaisen homemallin avulla.
Laskennan tuloksena saatiin tarkasteltavien rakenteiden ulkopinnan lämpötilan ja suhteellisen kosteuden arvoja, jonka perusteella tarkasteltavissa rakenteissa ei havaittu homeen kasvun riskiä. Tämä johtuu osaltaan siitä, että vaikka ryömintätilassa voi vallita pitkäänkin homeen kasvun kannalta kriittiset olosuhteet, ovat simuloinnissa käytetyt materiaalit heikosti homehtuvia. WUFI Pro 5.3 -ohjelma todettiin hyödylliseksi apuvälineeksi myös tuulettuvan alapohjan lämpö- ja kosteusteknisessä suunnittelussa, vaikkakin se soveltuu paremmin tuulettumattomien rakenteiden analysointiin. Ohjelman käytännöllisyys ja sen hyöty suunnittelussa on kuitenkin arvioitava kohdekohtaisesti. Laskentatuloksista tehtiin päätelmä, että nykyisiä määräyksiä ja suosituksia noudattaen betonin tuulettuva alapohja on lämpö- ja kosteusteknisesti toimiva rakenneratkaisu.
Opinnäytetyön teoriaosassa käydään läpi tuulettuvaan alapohjaan vaikuttavia rakennusfysikaalisia ilmiöitä ja suunnitteluun vaikuttavia tekijöitä, kuten ala-pohjan kosteuslähteitä. Teoriaosan jälkeen opinnäytetyöhön on kerätty ohjeita tuulettuvan alapohjan lämpö- ja kosteustekniseen suunnitteluun aihealueittain helpottamaan suunnittelijaa antamalla lähtökohtia ja konkreettisia ohjeita.
Laskentaosassa käydään läpi diffuusiolaskentaa ja tuulettuvan alapohjan lämmönläpäisykertoimen laskentaa, jonka jälkeen simuloidaan kahta eri tuulettuvaa alapohjarakennetta WUFI Pro 5.3 -ohjelmalla. Lopussa kriittisemmän rakenteen pinnan homehtumisherkkyyttä arvioidaan suomalaisen homemallin avulla.
Laskennan tuloksena saatiin tarkasteltavien rakenteiden ulkopinnan lämpötilan ja suhteellisen kosteuden arvoja, jonka perusteella tarkasteltavissa rakenteissa ei havaittu homeen kasvun riskiä. Tämä johtuu osaltaan siitä, että vaikka ryömintätilassa voi vallita pitkäänkin homeen kasvun kannalta kriittiset olosuhteet, ovat simuloinnissa käytetyt materiaalit heikosti homehtuvia. WUFI Pro 5.3 -ohjelma todettiin hyödylliseksi apuvälineeksi myös tuulettuvan alapohjan lämpö- ja kosteusteknisessä suunnittelussa, vaikkakin se soveltuu paremmin tuulettumattomien rakenteiden analysointiin. Ohjelman käytännöllisyys ja sen hyöty suunnittelussa on kuitenkin arvioitava kohdekohtaisesti. Laskentatuloksista tehtiin päätelmä, että nykyisiä määräyksiä ja suosituksia noudattaen betonin tuulettuva alapohja on lämpö- ja kosteusteknisesti toimiva rakenneratkaisu.