Tekstiili- ja muotialan opiskelijoiden kaavoitusosaamisen oppimisprosessin tehostaminen digitaalisuuden avulla
Anttila, Jaana (2020)
Anttila, Jaana
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020111723108
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020111723108
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia, millä tavoin digitaalisuutta hyödyntämällä voidaan vahvistaa tekstiili- ja muotialan perustutkintoa opiskelevien opiskelijoiden kaavoitusosaamista. Työn taustaksi perehdyttiin oppimisen ja opettamisen lainalaisuuksiin ja digitaalisuuden merkitykseen ammatillisissa opinnoissa. Lisäksi perehdyttiin mm. tulevaisuuden osaamistarpeisiin.
Tutkimusmenetelmänä oli toimintatutkimus, jota käytettiin opetuskokeiluissa. Kokeiluissa tutkittiin, miten kahden opiskelijaryhmän kaavoitusosaaminen kehittyi ja vahvistui digitaalisen kaavoituksen opiskelun avulla sekä manuaalisen ja digitaalisen kaavoituksen yhdistämisellä. Havainnoinnin lisäksi tietoa kerättiin työpajoilla. Opiskelijoiden suhtautumista tietotekniikan käyttöön opetuksessa selvitettiin myös kyselyllä. Benchmarkingin avulla selvitettiin, miten muissa oppilaitoksissa on yhdistetty manuaalista ja digitaalista kaavoituksen opetusta ja millaisia oppimistuloksia sillä on saatu. Tutkimuksen lähestymistapa on palvelumuotoilu. Palvelumuotoilun työkaluja on hyödynnetty varsinkin tutkimustulosten käsittelyssä ja johtopäätösten tekemisessä.
Tutkimustulokset kertovat, että varsinkin opiskelijat, joilla oli vahvat digitaidot, kokivat digitaalisen kaavoituksen helpottavan myös manuaalisen kaavoituksen hahmottamista. Lisäksi selvisi, että sama opettaja ja sama kaavoitusjärjestelmä molemmissa kaavoitustavoissa helpottavat huomattavasti oppimista. Selkeät tavoitteet ja ”pakolliset tehtävät” motivoivat opiskelijoita. Haasteet tekniikan toimivuudessa ärsyttävät ja heikentävät opiskelijan motivaatiota. Opiskelijat toivoivat, että opetus olisi jaksotettu tasaisesti koko Kaavoitus -tutkinnon osan opiskelun ajalle ja että digitaalista kaavoitusta hyödynnettäisiin esim. asiakastöiden kaavoituksessa.
Tutkimustulosten konseptoinnissa on määritelty opetuksen suunnittelun lähtökohdat, mm. kiinnostuksen herättäminen, selkeät oppimistavoitteet, opettajien digipedagoginen osaaminen sekä opetusjärjestelyt. Konseptin ilmentymisessä on määritelty millainen brändi kaavoituksen opiskelusta olisi rakennettava, jotta se olisi opiskelijoita motivoivaa ja että he saavuttavat työelämän edellyttämän osaamisen. Konseptin jalkautuksessa eli suunnitelman toteuttamisessa korostuvat toistuvuus, luotettavuus sekä mm. tekniikan toimivuus. Palveluosaaminen osoitetaan liittämällä kaavoituksen opetuksen brändi toimivaksi osaksi tutkintoalan opetuksen toteutussuunnitelmaa. Kommunikointia ja päätöksentekoa varten suunnitelmasta on tehty visuaalinen prototypointi.
Tutkimusmenetelmänä oli toimintatutkimus, jota käytettiin opetuskokeiluissa. Kokeiluissa tutkittiin, miten kahden opiskelijaryhmän kaavoitusosaaminen kehittyi ja vahvistui digitaalisen kaavoituksen opiskelun avulla sekä manuaalisen ja digitaalisen kaavoituksen yhdistämisellä. Havainnoinnin lisäksi tietoa kerättiin työpajoilla. Opiskelijoiden suhtautumista tietotekniikan käyttöön opetuksessa selvitettiin myös kyselyllä. Benchmarkingin avulla selvitettiin, miten muissa oppilaitoksissa on yhdistetty manuaalista ja digitaalista kaavoituksen opetusta ja millaisia oppimistuloksia sillä on saatu. Tutkimuksen lähestymistapa on palvelumuotoilu. Palvelumuotoilun työkaluja on hyödynnetty varsinkin tutkimustulosten käsittelyssä ja johtopäätösten tekemisessä.
Tutkimustulokset kertovat, että varsinkin opiskelijat, joilla oli vahvat digitaidot, kokivat digitaalisen kaavoituksen helpottavan myös manuaalisen kaavoituksen hahmottamista. Lisäksi selvisi, että sama opettaja ja sama kaavoitusjärjestelmä molemmissa kaavoitustavoissa helpottavat huomattavasti oppimista. Selkeät tavoitteet ja ”pakolliset tehtävät” motivoivat opiskelijoita. Haasteet tekniikan toimivuudessa ärsyttävät ja heikentävät opiskelijan motivaatiota. Opiskelijat toivoivat, että opetus olisi jaksotettu tasaisesti koko Kaavoitus -tutkinnon osan opiskelun ajalle ja että digitaalista kaavoitusta hyödynnettäisiin esim. asiakastöiden kaavoituksessa.
Tutkimustulosten konseptoinnissa on määritelty opetuksen suunnittelun lähtökohdat, mm. kiinnostuksen herättäminen, selkeät oppimistavoitteet, opettajien digipedagoginen osaaminen sekä opetusjärjestelyt. Konseptin ilmentymisessä on määritelty millainen brändi kaavoituksen opiskelusta olisi rakennettava, jotta se olisi opiskelijoita motivoivaa ja että he saavuttavat työelämän edellyttämän osaamisen. Konseptin jalkautuksessa eli suunnitelman toteuttamisessa korostuvat toistuvuus, luotettavuus sekä mm. tekniikan toimivuus. Palveluosaaminen osoitetaan liittämällä kaavoituksen opetuksen brändi toimivaksi osaksi tutkintoalan opetuksen toteutussuunnitelmaa. Kommunikointia ja päätöksentekoa varten suunnitelmasta on tehty visuaalinen prototypointi.