Ylemmän johdon työhyvinvointi
Lindström, Nina (2020)
Lindström, Nina
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020111723074
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020111723074
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia ylemmän johdon työhyvinvointia. Haluttiin selvittää mitä ylemmän johdolle kuuluu ja millaisia keinoja he käyttävät työhyvinvointinsa ylläpitoon.
Tietoperustassa käsitellään työhyvinvointia yleisesti ottaen, siihen liittyviä asioita kuten fyysistä ja psyykkistä hyvinvointia, koronaepidemiaa ja myös työuupumusta. Lisäksi käsitellään johtamista yleisesti ja ylempää johtoa.
Metodina on käytetty kvalitatiivista eli laadullista tutkimusmenetelmää. Tutkimus toteutettiin haastatteluina. Haastattelukutsut lähetettiin sähköpostilla, johon oli liitetty haastattelukysymykset. Haastattelut toteutettiin Teamsin tai puheluiden avulla kesäkuun ja elokuun välisenä aikana.
Tutkimusmenetelmänä käytettiin kyselytutkimusta haastatteluiden muodossa, jotta saatiin henkilökohtaisempia vastauksia.
Haastattelussa kysyttiin työhyvinvointiin liittyviä asioita, keinoja sen ylläpitoon ja myös miten koronaepidemia on vaikuttanut johtajien omaan työhyvinvointiin. Lopussa kysyttiin myös mitä johtajat toivoivat työhyvinvoinniltaan tulevaisuudessa. Haastattelun tuloksista voi sanoa, että ylemmän tason johtajat voivat tällä hetkellä aika hyvin mutta koronaepidemia oli lähes kaikille hyvin haastava ja kuluttava. Hyvänä asiana oli huomattu, että vaikka kevät oli ollut haastava, oli silti saatu lisää aikaa arkeen, joka oli ollut monelle hyvin tervetullutta. Lisääntynyt aika käytettiin perheen kanssa tai omaan hyvinvointiin.
Haastatteluiden pohjalta tehtiin johtopäätökset ja lopuksi pohdittiin kehittämisideoita ylemmälle johdolle. Jatkotutkimusideoita pohdittiin myös lopussa. Kehittämisideaksi nousi ylemmän johdon oma suurempi vastuunotto omasta hyvinvoinnistaan ja sen muutoksen tekeminen, jotta tulevaisuudessa asiat olisivat vielä paremmin. Jatkotutkimusideana oli sen yhteyden tutkiminen, että jos johtaja voi hyvin niin voiko myös muu henkilöstö ja yritys hyvin.
Tietoperustassa käsitellään työhyvinvointia yleisesti ottaen, siihen liittyviä asioita kuten fyysistä ja psyykkistä hyvinvointia, koronaepidemiaa ja myös työuupumusta. Lisäksi käsitellään johtamista yleisesti ja ylempää johtoa.
Metodina on käytetty kvalitatiivista eli laadullista tutkimusmenetelmää. Tutkimus toteutettiin haastatteluina. Haastattelukutsut lähetettiin sähköpostilla, johon oli liitetty haastattelukysymykset. Haastattelut toteutettiin Teamsin tai puheluiden avulla kesäkuun ja elokuun välisenä aikana.
Tutkimusmenetelmänä käytettiin kyselytutkimusta haastatteluiden muodossa, jotta saatiin henkilökohtaisempia vastauksia.
Haastattelussa kysyttiin työhyvinvointiin liittyviä asioita, keinoja sen ylläpitoon ja myös miten koronaepidemia on vaikuttanut johtajien omaan työhyvinvointiin. Lopussa kysyttiin myös mitä johtajat toivoivat työhyvinvoinniltaan tulevaisuudessa. Haastattelun tuloksista voi sanoa, että ylemmän tason johtajat voivat tällä hetkellä aika hyvin mutta koronaepidemia oli lähes kaikille hyvin haastava ja kuluttava. Hyvänä asiana oli huomattu, että vaikka kevät oli ollut haastava, oli silti saatu lisää aikaa arkeen, joka oli ollut monelle hyvin tervetullutta. Lisääntynyt aika käytettiin perheen kanssa tai omaan hyvinvointiin.
Haastatteluiden pohjalta tehtiin johtopäätökset ja lopuksi pohdittiin kehittämisideoita ylemmälle johdolle. Jatkotutkimusideoita pohdittiin myös lopussa. Kehittämisideaksi nousi ylemmän johdon oma suurempi vastuunotto omasta hyvinvoinnistaan ja sen muutoksen tekeminen, jotta tulevaisuudessa asiat olisivat vielä paremmin. Jatkotutkimusideana oli sen yhteyden tutkiminen, että jos johtaja voi hyvin niin voiko myös muu henkilöstö ja yritys hyvin.