Tekstiilien hankintaketjun kehittäminen työvaateasiakkaalle laadun varmistamiseksi
Keltamäki, Minna (2020)
Keltamäki, Minna
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020111622925
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020111622925
Tiivistelmä
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää Oulun Keskuspesula Oy:n nykyinen hankintaketju, kartoittaa ongelmat, niin pesulan omassa toiminnassa kuin yhteistyössä tekstiilitoimittajien ja pesuainetoimittajien kanssa ja kehittää toimintaa näiden ongelmakohtien osalta. Koska pesulaan hankittavien tekstiilien kirjo on suuri, rajaan opinnäytetyön koskemaan työvaatteita. Hankintaketjuun kuuluvat pesulan henkilökunta, tekstiilitoimittajat ja pesuainetoimittajat. Päävastuu on pesulalla. Vastuuta on myös tekstiilitoimittajilla, jotka toimittavat hankittavat tekstiilit pesulaan sekä pesuainetoimittajalla, joka vastaa siitä, että tekstiilit pestään ja käsitellään oikeilla kemikaaleilla ja oikeilla lämpötiloilla, jotta tekstiilien hygieenisyys säilyy ja laatu pysyy hyvänä.
Teoriaosuus jakaantuu kahteen osioon. Ensimmäisessä osiossa perehdyttiin laatuun. Selvitettiin laadun määritelmää yleisesti ja kartoitettiin eri laadunhallintajärjestelmiä. Toisessa osiossa paneuduttiin julkiseen hankintaan. Tutkimusote oli kvalitatiivinen, ja tietoa kerättiin kirjallisuuden lisäksi kolmelta hankintaketjuun kuuluvalta ryhmältä: Pesulan henkilökunnalta, pesuainetoimittajilta, jotka toimittavat pesuaineita laitospesuloihin ja työvaatteiden toimittajilta. Lomakehaastattelu toteutettiin kyselyn muodossa kullekin ryhmälle omalla kyselylomakkeella. Kyselylomake jaettiin teemoihin. Pääosin kysymykset olivat strukturoituja kysymyksiä mutta joukossa oli myös puolistrukturoituja, avoimia tekstikysymyksiä. Teemat toistuivat osittain kaikissa kolmessa kyselyssä. Koska kyselyjen osallistujamäärä oli suhteellisen pieni, ei tutkimusta voi yleistää.
Pesulan prosessista löytyi kolme kehittämisen paikkaa: Ensimmäinen oli koepesulomakkeen kehittäminen toimivammaksi. Toinen asia oli koepesuissa hyväksi havaittujen pesu- ja kuivausohjelmien dokumentoiminen myöhempää käyttöä varten. Kolmas asia oli automaattisen laaduntarkkailun tarkempi ohjeistaminen työpistekohtaisesti. Tekstiilitoimittajien välisessä yhteistyössä nousi esiin mm. tilausvahvistuksen toimittaminen pesulaan automaattisesti tilauksen jälkeen, sekä tarkempien kriteerien määritteleminen teollisen pesun kestävälle tekstiilille. Pesuainetoimittajilta haluttiin mm. tuotannon työntekijöille pesuaine- ja tahranpoistokoulutusta. Tutkimuksen tuloksena kehitettiin myös Oulun Keskuspesulalle tekstiilien hankintaopas. Hankintaoppaassa käydään kaikki oleelliset työvaatteiden hankintaan liittyvät asiat ja pesulan prosessi läpi. Kaiken tämän kehittämisen lopullinen päämäärä on varmistaa, että loppuasiakas saa laadukasta tekstiiliä ja palvelua Oulun Keskuspesulasta. Tämä saavutetaan entistä tiiviimmällä yhteistyöllä ja avoimella keskustelulla meidän kolmen toimijan kesken.
Teoriaosuus jakaantuu kahteen osioon. Ensimmäisessä osiossa perehdyttiin laatuun. Selvitettiin laadun määritelmää yleisesti ja kartoitettiin eri laadunhallintajärjestelmiä. Toisessa osiossa paneuduttiin julkiseen hankintaan. Tutkimusote oli kvalitatiivinen, ja tietoa kerättiin kirjallisuuden lisäksi kolmelta hankintaketjuun kuuluvalta ryhmältä: Pesulan henkilökunnalta, pesuainetoimittajilta, jotka toimittavat pesuaineita laitospesuloihin ja työvaatteiden toimittajilta. Lomakehaastattelu toteutettiin kyselyn muodossa kullekin ryhmälle omalla kyselylomakkeella. Kyselylomake jaettiin teemoihin. Pääosin kysymykset olivat strukturoituja kysymyksiä mutta joukossa oli myös puolistrukturoituja, avoimia tekstikysymyksiä. Teemat toistuivat osittain kaikissa kolmessa kyselyssä. Koska kyselyjen osallistujamäärä oli suhteellisen pieni, ei tutkimusta voi yleistää.
Pesulan prosessista löytyi kolme kehittämisen paikkaa: Ensimmäinen oli koepesulomakkeen kehittäminen toimivammaksi. Toinen asia oli koepesuissa hyväksi havaittujen pesu- ja kuivausohjelmien dokumentoiminen myöhempää käyttöä varten. Kolmas asia oli automaattisen laaduntarkkailun tarkempi ohjeistaminen työpistekohtaisesti. Tekstiilitoimittajien välisessä yhteistyössä nousi esiin mm. tilausvahvistuksen toimittaminen pesulaan automaattisesti tilauksen jälkeen, sekä tarkempien kriteerien määritteleminen teollisen pesun kestävälle tekstiilille. Pesuainetoimittajilta haluttiin mm. tuotannon työntekijöille pesuaine- ja tahranpoistokoulutusta. Tutkimuksen tuloksena kehitettiin myös Oulun Keskuspesulalle tekstiilien hankintaopas. Hankintaoppaassa käydään kaikki oleelliset työvaatteiden hankintaan liittyvät asiat ja pesulan prosessi läpi. Kaiken tämän kehittämisen lopullinen päämäärä on varmistaa, että loppuasiakas saa laadukasta tekstiiliä ja palvelua Oulun Keskuspesulasta. Tämä saavutetaan entistä tiiviimmällä yhteistyöllä ja avoimella keskustelulla meidän kolmen toimijan kesken.