Haavanhoidon kirjaamisen kehittäminen perusterveydenhuollon vuodeosastolla
Raatikainen, Mervi (2020)
Raatikainen, Mervi
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020111022520
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020111022520
Tiivistelmä
Haavanhoidon kirjaaminen on tärkeä osa haavapotilaan hoitoa. Kirjaamisen on todettu kuitenkin olevan haasteellista ja sen toteutuminen on monilta osin puutteellista. Haavanhoidon kirjaamisella todistetaan tehty haavanhoito, mutta hoitokäytäntöjen kehittämisen ja arvioinnin lisäksi on tärkeää kehittää myös haavanhoidon kirjaamista ja sen arviointia.
Kehittämistyön tarkoituksena oli kuvata hoitohenkilökunnan odotuksia ja toiveita haavanhoidon kirjaamisohjeen sisällöstä ja rakenteesta huomioiden kansallinen ohjeistus ja näiden perusteella luoda alustava kirjaamismalli haavanhoidon kirjaamiseen. Yhteistyökumppanina toimi perusterveydenhuollon vuodeosasto.
Kehittämistyön aineisto kerättiin kolmella ryhmähaastattelulla, joihin osallistui kymmenen (n=10) hoitotyöntekijää. Haastateltavat olivat sekä sairaanhoitajia että lähihoitajia. Aineisto analysoitiin deduktiivisella sisällönanalyysillä.
Tutkimustulosten perusteella haavanhoidon kirjaaminen ei toteudu aina kansallisten ohjeiden mukaisesti. Hoitohenkilökunta on halukas kehittämään haavanhoidon kirjaamista. Haavanhoidon kirjaamisen kehittämisellä nähtiin olevan positiivisia vaikutuksia haavapotilaan kokonaisvaltaiseen hoitoon ja hoidon laatuun. Tutkimustulosten perusteella hoitohenkilökunta nimesi kattavasti asioita, jotka tulisi ottaa huomioon haavanhoidon kirjaamisessa. Lisäksi tutkimustuloksista kävi ilmi, että haavanhoidon kirjaamisohjeen tulisi olla selkeä, yksinkertainen ja helppokäyttöinen.
Tutkimustulosten ja aikaisemman tutkimustiedon perusteella luotiin malliohje haavanhoidon kirjaamiseen. Haavanhoidon kirjaamisen malliohjeen käyttöönottamiseksi hoitohenkilökunta tarvitsee koulutusta, perehdytystä ja sitoutumista ohjeen käyttöön.
Kehittämistyön tuloksia voidaan hyödyntää suunniteltaessa ja toteutettaessa hoitohenkilökunnalle koulutusta haavanhoidon kirjaamiseen sekä käyttää uusien työntekijöiden ja opiskelijoiden perehdyttämiseen. Haavanhoidon kirjaamisen kehittämisellä voi olla vaikutusta myös muuhun hoitotyön kirjaamiseen hoitohenkilökunnan oppiessa ajattelemaan kirjaamista kattavammin ja hoitotyön prosessin näkökulmasta.
Kehittämistyön tarkoituksena oli kuvata hoitohenkilökunnan odotuksia ja toiveita haavanhoidon kirjaamisohjeen sisällöstä ja rakenteesta huomioiden kansallinen ohjeistus ja näiden perusteella luoda alustava kirjaamismalli haavanhoidon kirjaamiseen. Yhteistyökumppanina toimi perusterveydenhuollon vuodeosasto.
Kehittämistyön aineisto kerättiin kolmella ryhmähaastattelulla, joihin osallistui kymmenen (n=10) hoitotyöntekijää. Haastateltavat olivat sekä sairaanhoitajia että lähihoitajia. Aineisto analysoitiin deduktiivisella sisällönanalyysillä.
Tutkimustulosten perusteella haavanhoidon kirjaaminen ei toteudu aina kansallisten ohjeiden mukaisesti. Hoitohenkilökunta on halukas kehittämään haavanhoidon kirjaamista. Haavanhoidon kirjaamisen kehittämisellä nähtiin olevan positiivisia vaikutuksia haavapotilaan kokonaisvaltaiseen hoitoon ja hoidon laatuun. Tutkimustulosten perusteella hoitohenkilökunta nimesi kattavasti asioita, jotka tulisi ottaa huomioon haavanhoidon kirjaamisessa. Lisäksi tutkimustuloksista kävi ilmi, että haavanhoidon kirjaamisohjeen tulisi olla selkeä, yksinkertainen ja helppokäyttöinen.
Tutkimustulosten ja aikaisemman tutkimustiedon perusteella luotiin malliohje haavanhoidon kirjaamiseen. Haavanhoidon kirjaamisen malliohjeen käyttöönottamiseksi hoitohenkilökunta tarvitsee koulutusta, perehdytystä ja sitoutumista ohjeen käyttöön.
Kehittämistyön tuloksia voidaan hyödyntää suunniteltaessa ja toteutettaessa hoitohenkilökunnalle koulutusta haavanhoidon kirjaamiseen sekä käyttää uusien työntekijöiden ja opiskelijoiden perehdyttämiseen. Haavanhoidon kirjaamisen kehittämisellä voi olla vaikutusta myös muuhun hoitotyön kirjaamiseen hoitohenkilökunnan oppiessa ajattelemaan kirjaamista kattavammin ja hoitotyön prosessin näkökulmasta.