Mentalisaatio mielenterveys- ja päihdehoitotyössä : integroitu kirjallisuuskatsaus
Lähteenmaa, Kalle; Määttä, Juha-Matti (2020)
Lähteenmaa, Kalle
Määttä, Juha-Matti
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020110622336
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020110622336
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata hoitotieteellisestä näkökulmasta mentalisaatiota mielenterveys- ja päihdehoitotyössä ja sen tutkimuskysymys oli “Mitä mentalisaatiosta tiedetään mielenterveys- ja päihdehoitotyössä?”. Opinnäytetyön tavoitteena oli koota tutkimustietoa sekä lisätä tietoisuutta mentalisaatiosta ja sen merkityksestä mielenterveys- ja päihdehoitotyössä.
Opinnäytetyö toteutettiin integroituna kirjallisuuskatsauksena. Sisällönanalyysimenetelmänä käytettiin aineistolähtöistä temaattista analyysia. Lähdeaineiston hankkimiseksi suoritettiin systemaattinen tiedonhaku neljässä tieteellisessä tietokannassa sekä manuaalinen haku kahdessa hakupalvelussa. Lähdeaineistoksi valikoitui 14 vertaisarvioitua tieteellistä alkuperäistutkimusta, joille tehtiin laadunarviointi.
Analyysin tuloksena aineistosta nousi esiin kaksi hoitajaan ja neljä potilaaseen liittyvää teemaa: mentalisaatiokoulutus ja ammatillinen osaaminen, mentalisaatiotaitojen hyödyt hoitotyössä, eri häiriöiden vaikutus mentalisaatiokykyyn, kiintymyssuhteen vaikutus mentalisaatiokykyyn, mentalisaatiokyky suojaavana tekijänä, mentalisaatiokyvyn yhteys kognitiivisiin kykyihin ja mentalisaatiokykyyn vaikuttavat hoitokeinot.
Useat mielenterveyden häiriöt heikentävät sairastuneen mentalisaatiokykyä. Mentalisaatiokyky on mielenterveyttä suojaava tekijä ja yhteydessä mielenterveyshäiriöstä kärsivän muihin kognitiivisiin kykyihin. Kiintymyssuhteen kehittymisessä äidin mentalisaatiokyky on tärkeässä roolissa. Mentalisaatiotaitojen koulutus on helppo ja tehokas tapa parantaa hoitohenkilökunnan vuorovaikutustaitoja ja ymmärrystä mentalisaatiosta.
Suomessa kannattaisi myös tutkia hoitajille annettavan mentalisaatio-koulutuksen vaikutuksia mielenterveys- ja päihdehoitotyössä. Myös hoitoalan koulutukseen voitaisiin lisätä opetusta mentalisaation vaikutuksesta hoitotyöhön sekä potilaan mentalisaatokyvyn että hoitajan mentalisaatiotaitojen näkökulmasta.
Opinnäytetyö toteutettiin integroituna kirjallisuuskatsauksena. Sisällönanalyysimenetelmänä käytettiin aineistolähtöistä temaattista analyysia. Lähdeaineiston hankkimiseksi suoritettiin systemaattinen tiedonhaku neljässä tieteellisessä tietokannassa sekä manuaalinen haku kahdessa hakupalvelussa. Lähdeaineistoksi valikoitui 14 vertaisarvioitua tieteellistä alkuperäistutkimusta, joille tehtiin laadunarviointi.
Analyysin tuloksena aineistosta nousi esiin kaksi hoitajaan ja neljä potilaaseen liittyvää teemaa: mentalisaatiokoulutus ja ammatillinen osaaminen, mentalisaatiotaitojen hyödyt hoitotyössä, eri häiriöiden vaikutus mentalisaatiokykyyn, kiintymyssuhteen vaikutus mentalisaatiokykyyn, mentalisaatiokyky suojaavana tekijänä, mentalisaatiokyvyn yhteys kognitiivisiin kykyihin ja mentalisaatiokykyyn vaikuttavat hoitokeinot.
Useat mielenterveyden häiriöt heikentävät sairastuneen mentalisaatiokykyä. Mentalisaatiokyky on mielenterveyttä suojaava tekijä ja yhteydessä mielenterveyshäiriöstä kärsivän muihin kognitiivisiin kykyihin. Kiintymyssuhteen kehittymisessä äidin mentalisaatiokyky on tärkeässä roolissa. Mentalisaatiotaitojen koulutus on helppo ja tehokas tapa parantaa hoitohenkilökunnan vuorovaikutustaitoja ja ymmärrystä mentalisaatiosta.
Suomessa kannattaisi myös tutkia hoitajille annettavan mentalisaatio-koulutuksen vaikutuksia mielenterveys- ja päihdehoitotyössä. Myös hoitoalan koulutukseen voitaisiin lisätä opetusta mentalisaation vaikutuksesta hoitotyöhön sekä potilaan mentalisaatokyvyn että hoitajan mentalisaatiotaitojen näkökulmasta.