Hoitohenkilökunnan kokemuksia älylääkekaapin käytöstä päivystysosastolla
Julkunen, Oona; Ranta, Elisa; Salonen, Heidi (2020)
Julkunen, Oona
Ranta, Elisa
Salonen, Heidi
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020102321580
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020102321580
Tiivistelmä
Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä Päijät-Hämeen keskussairaalaan päivystysosaston kanssa, ja se käsitteli osaston hoitohenkilökunnan kokemuksia ja mielipiteitä älylääkekaapin käytöstä. Tutkimus toteutettiin määrällisenä hoitohenkilökunnalle suunnatun kyselylomakkeen avulla. Opinnäytetyön tavoitteena oli tehdä kartoitus liittyen hoitohenkilökunnan kokemuksiin älylääkekaapin vaikutuksista potilasturvallisuuteen ja hoitajien ajankäyttöön. Tulokset on raportoitu opinnäytetyössä, joka on saatavilla alan opiskelijoille ja henkilöille, jotka työskentelevät älylääkekaapin kanssa. Opinnäytetyön tarkoitus oli helpottaa älylääkekaapin käyttöönottoa muilla osastoilla myöhemmin, opinnäytetyötä voidaan hyödyntää lääkehoidon opetuksessa sekä työ mahdollisesti hyödyttää myös älylääkekaapin valmistajia.
Kartoituksen tuloksista voitiin päätellä, että älylääkekaappi oli koettu pääosin myönteisenä ja potilasturvallisuutta edistävänä. Epäkohtina nousi esiin älylääkekaapin käyttöön kuluva aika. Valtaosa vastaajista oli sitä mieltä, että älylääkekaapin käyttöönotto ei vapauttanut aikaa muulle potilastyölle. Myöskin älylääkekaapin teknisissä ominaisuuksissa oli kehitettävää.
Kyselylomakkeen vastauksista nousi esiin, että joka vuoroon ei ollut nimetty lääkevastaavaa. Potilasturvallisuuden ja käytännöllisyyden vuoksi, lääkevastaavan nimeäminen joka vuoroon voisi olla kannattavaa. Kuitenkin suurimmat kehityskohteet liittyivät laiteturvallisuuteen ja älylääkekaapin teknisiin ongelmiin. The Thesis was made as a collaboration with The Central Hospital of Päijät-Häme, in duty ward. It includes medical staff’s experiences and opinions about an automated dispensing cabinet. The research was executed as a quantitative research by using a questionnaire that was tailored for the medical staff. Target of the thesis was to conduct a research about the staff’s experiences related to the automated dispensing cabinet’s effects towards patient safety and staff’s use of time. Findings are reported in the thesis, which is available to the students and people working with an automated dispensing cabinet. The purpose of the thesis was to make the use of automated dispensing cabinets easier in other wards in the future. The thesis can be used as teaching material and it can also be useful for the manufacturers of automated dispensing cabinets.
From the results of the survey, it could be concluded that the automated dispensing cabinet was perceived mainly as positive and promoting patient safety. However, respondents thought that it took too much time to use the automated dispensing cabinet. The majority of respondents also thought that the automated dispensing cabinet did not free up time for other patient work. The technical features of the automated dispensing cabinet also have to be developed in the future.
The answers revealed that there was no dedicated nurse to take responsibility of the medicines on each shift. It could be beneficial for patient safety and practicality if there was one dedicated nurse on every shift. However, the biggest development needs were related to device safety and technical problems of the automated dispensing cabinet.
Kartoituksen tuloksista voitiin päätellä, että älylääkekaappi oli koettu pääosin myönteisenä ja potilasturvallisuutta edistävänä. Epäkohtina nousi esiin älylääkekaapin käyttöön kuluva aika. Valtaosa vastaajista oli sitä mieltä, että älylääkekaapin käyttöönotto ei vapauttanut aikaa muulle potilastyölle. Myöskin älylääkekaapin teknisissä ominaisuuksissa oli kehitettävää.
Kyselylomakkeen vastauksista nousi esiin, että joka vuoroon ei ollut nimetty lääkevastaavaa. Potilasturvallisuuden ja käytännöllisyyden vuoksi, lääkevastaavan nimeäminen joka vuoroon voisi olla kannattavaa. Kuitenkin suurimmat kehityskohteet liittyivät laiteturvallisuuteen ja älylääkekaapin teknisiin ongelmiin.
From the results of the survey, it could be concluded that the automated dispensing cabinet was perceived mainly as positive and promoting patient safety. However, respondents thought that it took too much time to use the automated dispensing cabinet. The majority of respondents also thought that the automated dispensing cabinet did not free up time for other patient work. The technical features of the automated dispensing cabinet also have to be developed in the future.
The answers revealed that there was no dedicated nurse to take responsibility of the medicines on each shift. It could be beneficial for patient safety and practicality if there was one dedicated nurse on every shift. However, the biggest development needs were related to device safety and technical problems of the automated dispensing cabinet.