Maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten toimijuus koulussa osana kotoutumista
Kaleva, Heidi (2020)
Kaleva, Heidi
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020102021469
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020102021469
Tiivistelmä
Suomessa maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten määrä kasvaa jatkuvasti.
Lasten ja nuorten monikulttuurisen identiteetin ja kotoutumisen tukemisessa ja edistämisessä koulu on avainasemassa. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on tuottaa
tietoa siitä, että millaisia kokemuksia ja haasteita maahanmuuttajataustaiset lapset
kokevat koulussa ja keneltä he saavat tukea vaikeissa tilanteissa. Opinnäytetyön
tarkoituksena oli tutkia myös sitä, että eroavatko maahanmuuttajataustaisten lasten
ja nuorten kokemukset koulumaailmasta ja vaikeista tilanteista koulussa ei maahanmuuttajataustaa omaavien lasten ja nuorten kokemuksista.
Opinnäytetyö on toteutettu osana Child-up tutkimushanketta, joka on Euroopan komission rahoittama tutkimus- ja kehittämishanke. Child-up tutkimushanke toteutetaan Euroopassa seitsemässä eri maassa. Tutkimushankkeen tarkoituksena on
vahvistaa maahanmuuttajataustaisten lasten mahdollisuuksia ja kykyjä osallistua ja
vaikuttaa omaan kotoutumiseensa ja siihen vaikuttaviin tekijöihin. Hanke toteutetaan varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja toisen asteen opetuksessa oleville lapsille ja nuorille. Suomessa aineisto on kerätty Pirkanmaan ja Etelä-Pohjanmaan alueella.
Opinnäytetyöni on kvantitatiivinen tutkimus, jonka menetelmänä on kysely. Kyselylomakkeen on luonut ja toteuttanut Child-up tutkimushanke. Aineisto koostuu peruskoulun ja toisen asteen oppilaiden vastauksista. Aineisto on saatu Excel-tiedostona
Child-up tutkimushankkeelta ja aineiston analysointiin on käytetty IBM SPSS Statistics-ohjelmaa.
Tutkimuksesta käy ilmi, että maahanmuuttajataustaiset lapset ja nuoret viihtyvät
koulussa ja nauttivat uusien asioiden oppimisesta. He tulevat hyvin toimeen opettajansa kanssa. Maahanmuuttajataustaisten ja ei maahanmuuttajataustaa omaavien
lasten ja nuorten vastauksissa ei ollut huomattavasti hajontaa. Haasteellisissa tilanteissa lapset ja nuoret taustasta riippumatta tukeutuvat omaan perheeseen, kavereihin tai opettajaan. Ystävyyssuhteissa merkittävänä tekijänä ovat yhteiset mielenkiinnon kohteet.
Lasten ja nuorten monikulttuurisen identiteetin ja kotoutumisen tukemisessa ja edistämisessä koulu on avainasemassa. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on tuottaa
tietoa siitä, että millaisia kokemuksia ja haasteita maahanmuuttajataustaiset lapset
kokevat koulussa ja keneltä he saavat tukea vaikeissa tilanteissa. Opinnäytetyön
tarkoituksena oli tutkia myös sitä, että eroavatko maahanmuuttajataustaisten lasten
ja nuorten kokemukset koulumaailmasta ja vaikeista tilanteista koulussa ei maahanmuuttajataustaa omaavien lasten ja nuorten kokemuksista.
Opinnäytetyö on toteutettu osana Child-up tutkimushanketta, joka on Euroopan komission rahoittama tutkimus- ja kehittämishanke. Child-up tutkimushanke toteutetaan Euroopassa seitsemässä eri maassa. Tutkimushankkeen tarkoituksena on
vahvistaa maahanmuuttajataustaisten lasten mahdollisuuksia ja kykyjä osallistua ja
vaikuttaa omaan kotoutumiseensa ja siihen vaikuttaviin tekijöihin. Hanke toteutetaan varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja toisen asteen opetuksessa oleville lapsille ja nuorille. Suomessa aineisto on kerätty Pirkanmaan ja Etelä-Pohjanmaan alueella.
Opinnäytetyöni on kvantitatiivinen tutkimus, jonka menetelmänä on kysely. Kyselylomakkeen on luonut ja toteuttanut Child-up tutkimushanke. Aineisto koostuu peruskoulun ja toisen asteen oppilaiden vastauksista. Aineisto on saatu Excel-tiedostona
Child-up tutkimushankkeelta ja aineiston analysointiin on käytetty IBM SPSS Statistics-ohjelmaa.
Tutkimuksesta käy ilmi, että maahanmuuttajataustaiset lapset ja nuoret viihtyvät
koulussa ja nauttivat uusien asioiden oppimisesta. He tulevat hyvin toimeen opettajansa kanssa. Maahanmuuttajataustaisten ja ei maahanmuuttajataustaa omaavien
lasten ja nuorten vastauksissa ei ollut huomattavasti hajontaa. Haasteellisissa tilanteissa lapset ja nuoret taustasta riippumatta tukeutuvat omaan perheeseen, kavereihin tai opettajaan. Ystävyyssuhteissa merkittävänä tekijänä ovat yhteiset mielenkiinnon kohteet.