Teknostressi asiantuntijatyössä yrityksessä X
Hynninen, Elina (2020)
Hynninen, Elina
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020102021468
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020102021468
Tiivistelmä
Teknologia on muuttanut pysyvästi tapojamme tehdä työtä. Teknologian avulla voidaan tehostaa työntekoa, parantaa tuottavuutta, kehittää uudenlaisia innovaatioita ja parantaa palveluiden ja ihmisten saavutettavuutta. Teknologialla on kuitenkin myös pimeä puoli, joka ei ole yksiselitteisen näkyvä. Jatkuvasti kehittyvä teknologia aiheuttaa käyttäjälleen informaatiokuormitusta, joka voi pahimmillaan johtaa uupumukseen, turhautumiseen ja hermostumiseen. Työ tunkeutuu teknologian myötä helposti ihmisen vapaa-ajalle, jolloin viimeistään teknologian haitalliset muodot alkavat nousta esille. Kun teknologian käyttäjä alkaa tuntea voimattomuutta ja kyvyttömyyttä hallita teknologiaa, sen tuomaa työmäärää ja vaatimuksia, puhutaan teknostressistä. Teknostressi voi johtaa psyykkisiin ja fyysisiin sairauksiin, poissaoloihin, teknologian käyttämisen pelkoihin, työn laadun ja tuottavuuden laskuun sekä työtyytyväisyyden heikkenemiseen eli päinvastaiseen lopputulokseen kuin mitä sen käytöllä on haettu.
Tässä opinnäytetyössä tutkitaan, miten teknostressi ilmenee asiantuntijatyössä kahdessa varainhoidontiimissä. Työssä tutkitaan, mikä aiheuttaa työntekijöille teknostressiä ja miten se vaikuttaa työntekijöiden työhyvinvointiin ja työssä jaksamiseen. Lisäksi selvitetään lyhyesti, onko kohderyhmällä ja organisaatiolla teknostressin hallinta- ja lieventämiskeinoja. Opinnäytetyön julkisessa versiossa toimeksiantajasta puhutaan anonyymisti yritys X:nä.
Opinnäytetyö toteutettiin kvantitatiivisena tutkimuksena. Aineistonkeruu toteutettiin Webropol-kyselytutkimuksena toukokuussa 2020. Vastauksia etsittiin Likertin asteikollisten mielipideväittämien, avointen kysymysten ja sekamuotoisten kysymysten avulla. Aineisto analysoitiin IBM SPSS Statistics -ohjelman sekä Microsoft Excelin ja Wordin avulla. Aineisto analysoitiin elo-syyskuussa 2020 ja työ valmistui lokakuussa 2020.
Suurimmiksi teknostressitekijöiksi nousivat teknologian epävarmuus, teknologian monimutkaisuus ja roolin epäselvyys. Toimimattomat järjestelmät ja järjestelmähäiriöt, helposti lähestyttävän IT-tuen puute, useat päällekkäiset järjestelmät ja puolivalmiina käyttöön otetut järjestelmät olivat suurimpia konkreettisia teknostressin aiheuttajia. Vajaa puolet vastaajista kertoi kokevansa teknostressiä vähintään viikoittain, mutta kokonaisuudessaan teknostressin vaikutukset eivät olleet yhtä suuria kuin ennalta odotettiin. Teknostressireaktioista toivuttiin nopeasti ja vastaajilla oli käytössään useita toimivia teknostressin hallinta- ja lieventämiskeinoja. Tietoperustasta poiketen teknostressi ei yleisesti vaikuttanut negatiivisesti kohderyhmän työtyytyväisyyteen, tuottavuuteen, tehokkuuteen, työhyvinvointiin tai työssä jaksamiseen. Sen sijaan teknologian nähtiin parantaneen työsuoritusta ja helpottaneen työntekoa. Tuloksiin vaikuttanee vastaajien pitkä työkokemus nykyisissä tai vastaavissa tehtävissä, minkä kautta heille on muodostunut vahvat itsensä ja oman työnsä johtamisen taidot ja he osaavat irtautua työstään vapaa-ajallaan.
Tässä opinnäytetyössä tutkitaan, miten teknostressi ilmenee asiantuntijatyössä kahdessa varainhoidontiimissä. Työssä tutkitaan, mikä aiheuttaa työntekijöille teknostressiä ja miten se vaikuttaa työntekijöiden työhyvinvointiin ja työssä jaksamiseen. Lisäksi selvitetään lyhyesti, onko kohderyhmällä ja organisaatiolla teknostressin hallinta- ja lieventämiskeinoja. Opinnäytetyön julkisessa versiossa toimeksiantajasta puhutaan anonyymisti yritys X:nä.
Opinnäytetyö toteutettiin kvantitatiivisena tutkimuksena. Aineistonkeruu toteutettiin Webropol-kyselytutkimuksena toukokuussa 2020. Vastauksia etsittiin Likertin asteikollisten mielipideväittämien, avointen kysymysten ja sekamuotoisten kysymysten avulla. Aineisto analysoitiin IBM SPSS Statistics -ohjelman sekä Microsoft Excelin ja Wordin avulla. Aineisto analysoitiin elo-syyskuussa 2020 ja työ valmistui lokakuussa 2020.
Suurimmiksi teknostressitekijöiksi nousivat teknologian epävarmuus, teknologian monimutkaisuus ja roolin epäselvyys. Toimimattomat järjestelmät ja järjestelmähäiriöt, helposti lähestyttävän IT-tuen puute, useat päällekkäiset järjestelmät ja puolivalmiina käyttöön otetut järjestelmät olivat suurimpia konkreettisia teknostressin aiheuttajia. Vajaa puolet vastaajista kertoi kokevansa teknostressiä vähintään viikoittain, mutta kokonaisuudessaan teknostressin vaikutukset eivät olleet yhtä suuria kuin ennalta odotettiin. Teknostressireaktioista toivuttiin nopeasti ja vastaajilla oli käytössään useita toimivia teknostressin hallinta- ja lieventämiskeinoja. Tietoperustasta poiketen teknostressi ei yleisesti vaikuttanut negatiivisesti kohderyhmän työtyytyväisyyteen, tuottavuuteen, tehokkuuteen, työhyvinvointiin tai työssä jaksamiseen. Sen sijaan teknologian nähtiin parantaneen työsuoritusta ja helpottaneen työntekoa. Tuloksiin vaikuttanee vastaajien pitkä työkokemus nykyisissä tai vastaavissa tehtävissä, minkä kautta heille on muodostunut vahvat itsensä ja oman työnsä johtamisen taidot ja he osaavat irtautua työstään vapaa-ajallaan.