Harrastusten merkitys nuorten elämään ja hyvinvointiin
Polvi-Lohikoski, Henna (2020)
Polvi-Lohikoski, Henna
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020100921213
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020100921213
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä on tarkoituksena selvittää, millainen merkitys harrastuksilla on nuorten elämään sekä heidän sosiaalisiin suhteensa ja henkiseen hyvinvointiin. Tutkimuksessa käsitellään nuorten harrastuneisuutta ja siihen vaikuttavia asioita, kuten sosiaalisia suhteita sekä heidän hyvinvointiansa harrastamisen näkökulmasta.
Tutkimus on toteutettu määrällisellä eli kvantitatiivisella tutkimusmenetelmällä. Kohderyhmänä on Kurikan alueen kahdeksasluokkalaiset nuoret, jotka vastasivat sähköiseen kyselyyn. Opinnäytetyön teoriaosuudessa esitellään nuoruutta elämän vaiheena sekä siihen kuuluvia osa-alueita, joita ovat hyvinvointi, osallisuus, sosiaaliset suhteet ja harrastukset. Näiden lisäksi käsitellään nuorten syrjäytymistä ja sen mahdollista ehkäisyä harrastustoiminnalla.
Tutkimustuloksista käy ilmi, että nuoret käyttävät vapaa-aikaansa eniten omatoimiseen ja ohjattuun harrastamiseen sekä digitaaliseen pelaamiseen. Nuorilla on monenlaisia harrastuksia ja etenkin jalkapallo, voimistelu ja ratsastus toistuvat vastauksissa. Kaikilla harrastuksia ei kuitenkaan ole ja syynä ohjattujen harrastusten puuttumiselle on usein oma kiinnostuksen puuttuminen, toiminnan vähyys ja välimatkat. Nuoret eivät kuitenkaan kokeneet, että harrastusten puuttumisella olisi juurikaan merkitystä heidän elämäänsä. Nuoret, joilla oli harrastuksia, kertoivat niiden tuovat positiivista sisältöä ja merkitystä elämään ylläpitäen samalla sosiaalisia suhteita. Kaverisuhteilla monesti on merkitystä harrastusten aloittamisessa ja siellä viihtymisessä. Uusien asioiden oppimisen ja muilta saadun kannustuksen nuoret kokevat tärkeänä. Nuorten mielestä olisi tärkeää, että jokaisella olisi mahdollisuus harrastaa jotain mieluista toimintaa, sillä se vaikuttaa positiivisesti heidän hyvinvointiinsa. Täytyy kuitenkin muistaa, että kaikkia ei harrastustoiminta välttämättä kuitenkaan kiinnosta.
Tutkimus on toteutettu määrällisellä eli kvantitatiivisella tutkimusmenetelmällä. Kohderyhmänä on Kurikan alueen kahdeksasluokkalaiset nuoret, jotka vastasivat sähköiseen kyselyyn. Opinnäytetyön teoriaosuudessa esitellään nuoruutta elämän vaiheena sekä siihen kuuluvia osa-alueita, joita ovat hyvinvointi, osallisuus, sosiaaliset suhteet ja harrastukset. Näiden lisäksi käsitellään nuorten syrjäytymistä ja sen mahdollista ehkäisyä harrastustoiminnalla.
Tutkimustuloksista käy ilmi, että nuoret käyttävät vapaa-aikaansa eniten omatoimiseen ja ohjattuun harrastamiseen sekä digitaaliseen pelaamiseen. Nuorilla on monenlaisia harrastuksia ja etenkin jalkapallo, voimistelu ja ratsastus toistuvat vastauksissa. Kaikilla harrastuksia ei kuitenkaan ole ja syynä ohjattujen harrastusten puuttumiselle on usein oma kiinnostuksen puuttuminen, toiminnan vähyys ja välimatkat. Nuoret eivät kuitenkaan kokeneet, että harrastusten puuttumisella olisi juurikaan merkitystä heidän elämäänsä. Nuoret, joilla oli harrastuksia, kertoivat niiden tuovat positiivista sisältöä ja merkitystä elämään ylläpitäen samalla sosiaalisia suhteita. Kaverisuhteilla monesti on merkitystä harrastusten aloittamisessa ja siellä viihtymisessä. Uusien asioiden oppimisen ja muilta saadun kannustuksen nuoret kokevat tärkeänä. Nuorten mielestä olisi tärkeää, että jokaisella olisi mahdollisuus harrastaa jotain mieluista toimintaa, sillä se vaikuttaa positiivisesti heidän hyvinvointiinsa. Täytyy kuitenkin muistaa, että kaikkia ei harrastustoiminta välttämättä kuitenkaan kiinnosta.