Hyvinvointiteknologian hyödyntäminen ikääntyneillä : Laadullinen sisällönanalyysi
Saari, Henna; Äikäs, Salla-Maria (2020)
Saari, Henna
Äikäs, Salla-Maria
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020100921208
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020100921208
Tiivistelmä
Ikääntyneiden eläessä pidempään, he tarvitsevat kasvavassa määrin palveluita ja hoitoa. Tämän vuoksi on löydettävä ratkaisuja, jotta kyettäisiin vastaamaan kasvavaan palveluiden- ja hoidontarpeisiin. Teknologian avulla pyritään löytämään näitä tarvittavia ratkaisuja. Kansallisena tavoitteena on, että ikääntynyt voi asua kotonaan mahdollisimman pitkään jopa elämänsä loppuun. Teknologiaa on osa ikääntyneiden arkea sekä kotihoidon toimintaa.
Tämä opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä AATOS-hankkeen kanssa. Opinnäytetyö toteutui laadullisena sisällönanalyysina. Opinnäytetyön tarkoituksena on jakaa kotihoidon asiakaskun- taa erilaisiin ryhmiin AATOS-hankeen haastatteluiden pohjalta. Tarkoituksena on tuoda esille erilaisia asiakasryhmiä sen mukaan, mikä on osaaminen ja valmiudet käyttää hyvinvointiteknologiaa. Tavoitteena luoda tietoa AATOS-hankkeelle siitä, miten kotihoidossa voitaisiin hyödyntää ja käyttää hyvinvointiteknologiaa tulevaisuudessa. AATOS-hankkeen luoman aineiston ja sitä tukevan kirjallisuuden avulla opinnäytetyössä pyritään vastaamaan näihin kysymyksiin: Minkälaisia asiakkaita kotihoidossa on? Miten toimintakyvyltään erilaiset ikääntyneet hyödyntävät hyvinvointiteknologiaa? Miten hyvinvointiteknologiaa eri asiakkaiden kohdalla voitaisiin käyttää ja hyödyntää tulevaisuudessa?
Segmenttejä eli asiakasryhmiä muodostui aineistonanalyysin pohjalta neljä kappaletta. Nämä asiakasryhmät kuvaavat toimintakyvyltään erilaisten ikääntyneiden osaamista ja valmiuksia käyttää teknologiaa. Keskeisenä asiana sisällönanalyysissa selviää, että kotihoidon asiakkailla ei ole juurikaan hyvinvointiteknologiaa käytössä. Suurena vaikuttajana tässä on se, että haastatteluun osallistuneista kotihoidon asiakkaista suurin osa sairasti muistisairautta. AATOS- hankkeen haastatelluilla verrokeilla puolestaan näyttäisi olevan hyvät valmiudet hyötyä hyvin- vointiteknologiasta. Kompastus kivenä teknologian käytössä ikääntyneillä, näyttäisi olevan sen käytön aloittaminen myöhäisessä vaiheessa. Jatkokehittämisehdotuksina esiin nousivat teknologian varhaisen käyttöön ottamisen tärkeys, sekä käyttöön opastamisen merkitys oppimisessa.
Tämä opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä AATOS-hankkeen kanssa. Opinnäytetyö toteutui laadullisena sisällönanalyysina. Opinnäytetyön tarkoituksena on jakaa kotihoidon asiakaskun- taa erilaisiin ryhmiin AATOS-hankeen haastatteluiden pohjalta. Tarkoituksena on tuoda esille erilaisia asiakasryhmiä sen mukaan, mikä on osaaminen ja valmiudet käyttää hyvinvointiteknologiaa. Tavoitteena luoda tietoa AATOS-hankkeelle siitä, miten kotihoidossa voitaisiin hyödyntää ja käyttää hyvinvointiteknologiaa tulevaisuudessa. AATOS-hankkeen luoman aineiston ja sitä tukevan kirjallisuuden avulla opinnäytetyössä pyritään vastaamaan näihin kysymyksiin: Minkälaisia asiakkaita kotihoidossa on? Miten toimintakyvyltään erilaiset ikääntyneet hyödyntävät hyvinvointiteknologiaa? Miten hyvinvointiteknologiaa eri asiakkaiden kohdalla voitaisiin käyttää ja hyödyntää tulevaisuudessa?
Segmenttejä eli asiakasryhmiä muodostui aineistonanalyysin pohjalta neljä kappaletta. Nämä asiakasryhmät kuvaavat toimintakyvyltään erilaisten ikääntyneiden osaamista ja valmiuksia käyttää teknologiaa. Keskeisenä asiana sisällönanalyysissa selviää, että kotihoidon asiakkailla ei ole juurikaan hyvinvointiteknologiaa käytössä. Suurena vaikuttajana tässä on se, että haastatteluun osallistuneista kotihoidon asiakkaista suurin osa sairasti muistisairautta. AATOS- hankkeen haastatelluilla verrokeilla puolestaan näyttäisi olevan hyvät valmiudet hyötyä hyvin- vointiteknologiasta. Kompastus kivenä teknologian käytössä ikääntyneillä, näyttäisi olevan sen käytön aloittaminen myöhäisessä vaiheessa. Jatkokehittämisehdotuksina esiin nousivat teknologian varhaisen käyttöön ottamisen tärkeys, sekä käyttöön opastamisen merkitys oppimisessa.