Monofilamenttisiiman koostumuksen analysointi
Sjöblom, Linda (2020)
Sjöblom, Linda
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020100721104
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020100721104
Tiivistelmä
Opinnäytetyön aihe tuli kokeneelta perhokalastajalta. Kyseinen henkilö toimi opinnäytetyön kannalta asiantuntijana, ja varsinainen työ tehtiin Tampereen ammattikorkeakoululle (TAMK). Tavoitteena oli analysoida erään hyväksi todetun monofiilisiiman ainekoostumusta. Teoriaosuudessa perehdyttiin yleisesti monofiilisiiman ja sen valmistuksessa käytettyihin materiaaleihin.
Kaikki opinnäytetyöhön sisältyvät mittaukset suoritettiin TAMKin kemian laboratoriossa. Ensin ainekoostumusta tutkittiin yksinkertaisella FTIR-analyysillä. Tulosten mukaan siima koostuu pääosin polyamidista. Näytespektrin vastaavuus oli yli 0,90 useimpien polyamidityyppien kanssa. Eri polyamidityyppejä rajattiin DSC-analyysillä. Siimalle suoritettiin myös kvantitatiivinen kuituanalyysi liuottamalla polyamidi muurahaishappoon. Kuituanalyysillä määritettiin polyamidin osuus siiman koostumuksesta sekä päästiin tutkimaan jäljelle jäänyttä ainesta.
FTIR- ja DSC-analyysin pohjalta selvisi, että siima on todennäköisesti pääosin polyamidi 6:ta. Koska polyamidit ovat rakenteeltaan ja ominaisuuksiltaan hyvin samanlaisia, ei muiden polyamidien, kuten PA 6 ja PA 6/9, PA 6/10 tai PA 6/12, olemassaoloa voida varmuudella kieltää. Kuituanalyysin jäännöksestä löydettiin FTIR:n avulla vielä polypropeenia ja vahvoja viittauksia lasikuituun.
Näin ollen siima koostuu polyamidin ja polypropeenin polymeerisekoitteesta. Lujitteena siimassa on lasikuitua. Teorian pohjalta voidaan päätellä siiman sisältävän mahdollisesti myös muita siiman ominaisuuksia parantavia lisäaineita. Jatkotutkimuksessa voitaisiin analysoida lisäaineiden lisäksi siiman teknisiä ominaisuuksia, mikä täydentäisi siiman ja sen käyttäytymisen kokonaiskuvaa.
Kaikki opinnäytetyöhön sisältyvät mittaukset suoritettiin TAMKin kemian laboratoriossa. Ensin ainekoostumusta tutkittiin yksinkertaisella FTIR-analyysillä. Tulosten mukaan siima koostuu pääosin polyamidista. Näytespektrin vastaavuus oli yli 0,90 useimpien polyamidityyppien kanssa. Eri polyamidityyppejä rajattiin DSC-analyysillä. Siimalle suoritettiin myös kvantitatiivinen kuituanalyysi liuottamalla polyamidi muurahaishappoon. Kuituanalyysillä määritettiin polyamidin osuus siiman koostumuksesta sekä päästiin tutkimaan jäljelle jäänyttä ainesta.
FTIR- ja DSC-analyysin pohjalta selvisi, että siima on todennäköisesti pääosin polyamidi 6:ta. Koska polyamidit ovat rakenteeltaan ja ominaisuuksiltaan hyvin samanlaisia, ei muiden polyamidien, kuten PA 6 ja PA 6/9, PA 6/10 tai PA 6/12, olemassaoloa voida varmuudella kieltää. Kuituanalyysin jäännöksestä löydettiin FTIR:n avulla vielä polypropeenia ja vahvoja viittauksia lasikuituun.
Näin ollen siima koostuu polyamidin ja polypropeenin polymeerisekoitteesta. Lujitteena siimassa on lasikuitua. Teorian pohjalta voidaan päätellä siiman sisältävän mahdollisesti myös muita siiman ominaisuuksia parantavia lisäaineita. Jatkotutkimuksessa voitaisiin analysoida lisäaineiden lisäksi siiman teknisiä ominaisuuksia, mikä täydentäisi siiman ja sen käyttäytymisen kokonaiskuvaa.