Nuorten elämäntilanne ja palveluihin ohjaamisen polut Kokkolan ja Seinäjoen etsivässä nuorisotyössä
Al-Saedi, Annika; Annala, Mari (2020)
Al-Saedi, Annika
Annala, Mari
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020100621035
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020100621035
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tilaajana toimi Kokkolan ja Seinäjoen kaupunkien nuorisopalveluiden etsivät nuorisotyöt.
Tarkoituksena oli selvittää nuorten elämäntilanne ja palveluihin ohjaamisen polkuja Kokkolan ja Seinäjoen etsivässä nuorisotyössä ja tuoda nuorisotyöntekijöille uutta näkökulmaa toistensa toiminnoista sekä mahdollistaa jatkuva työn reflektointi. Tarkoitus oli myös selvittää, mitä voidaan huomioida, kun asiakas tulee etsivän nuorisotyön palveluiden piiriin tai asiakas ohjataan muista palveluista etsivän nuorisotyön piiriin. Saatuja tuloksia voidaan hyödyntää etsivän nuorisotyön palveluiden kehittämisessä.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja aineisto kerättiin Webropol-verkkokyselynä Kokkolan ja Seinäjoen etsiviltä nuorisotyöntekijöiltä. Hyödynsimme Nuorisotilastot.fi- sivuston tilastotietoja ja kartoitimme Kokkolan ja Seinäjoen etsivien nuorisotyöntekijöiden ajatuksia tilastoista nousseista ilmiöistä kuuden avoimen kysymyksen avulla.
Tuloksista ilmeni, että Kokkolan ja Seinäjoen etsivän nuorisotyön tavoittamilla nuorilla on samankaltaisia elämäntilanteita, kuten asumismuodot ja opiskelut. Nuoria tavoitettiin molemmissa kunnissa toisen asteen opintojen kautta. Tuloksista ilmeni eroja siinä, miten Kokkolassa toisen asteen opintojen kautta tuli etsivän nuorisotyön palveluiden piiriin 46 % nuoria, kun taas Seinäjoella osuus oli 19 %. Tuloksista selvisi myös, miten opintotuki oli Kokkolan nuorilla pääasiallinen tulonlähde, nuorten tullessa etsivän nuorisotyön asiakkaaksi. Seinäjoen etsivän nuorisotyön asiakkaiden suurin tulonlähde oli pitkäaikainen toimeentulotuki. Kokkolan etsivien nuorisotyöntekijöiden vastauksista nousi esiin nuorten tarpeet tulla kuulluksi ja kohdatuksi ihmisenä. Seinäjoen etsivien nuorisotyöntekijöiden vastauksista korostui tärkeys luottamussuhteen rakentumisesta ja nuoren motivoinnista.
Tarkoituksena oli selvittää nuorten elämäntilanne ja palveluihin ohjaamisen polkuja Kokkolan ja Seinäjoen etsivässä nuorisotyössä ja tuoda nuorisotyöntekijöille uutta näkökulmaa toistensa toiminnoista sekä mahdollistaa jatkuva työn reflektointi. Tarkoitus oli myös selvittää, mitä voidaan huomioida, kun asiakas tulee etsivän nuorisotyön palveluiden piiriin tai asiakas ohjataan muista palveluista etsivän nuorisotyön piiriin. Saatuja tuloksia voidaan hyödyntää etsivän nuorisotyön palveluiden kehittämisessä.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja aineisto kerättiin Webropol-verkkokyselynä Kokkolan ja Seinäjoen etsiviltä nuorisotyöntekijöiltä. Hyödynsimme Nuorisotilastot.fi- sivuston tilastotietoja ja kartoitimme Kokkolan ja Seinäjoen etsivien nuorisotyöntekijöiden ajatuksia tilastoista nousseista ilmiöistä kuuden avoimen kysymyksen avulla.
Tuloksista ilmeni, että Kokkolan ja Seinäjoen etsivän nuorisotyön tavoittamilla nuorilla on samankaltaisia elämäntilanteita, kuten asumismuodot ja opiskelut. Nuoria tavoitettiin molemmissa kunnissa toisen asteen opintojen kautta. Tuloksista ilmeni eroja siinä, miten Kokkolassa toisen asteen opintojen kautta tuli etsivän nuorisotyön palveluiden piiriin 46 % nuoria, kun taas Seinäjoella osuus oli 19 %. Tuloksista selvisi myös, miten opintotuki oli Kokkolan nuorilla pääasiallinen tulonlähde, nuorten tullessa etsivän nuorisotyön asiakkaaksi. Seinäjoen etsivän nuorisotyön asiakkaiden suurin tulonlähde oli pitkäaikainen toimeentulotuki. Kokkolan etsivien nuorisotyöntekijöiden vastauksista nousi esiin nuorten tarpeet tulla kuulluksi ja kohdatuksi ihmisenä. Seinäjoen etsivien nuorisotyöntekijöiden vastauksista korostui tärkeys luottamussuhteen rakentumisesta ja nuoren motivoinnista.