Putkiaivoja vai teknistä ajattelua? : Tekninen ajattelu ja sen kehittyminen perusopintojen aikana
Antila, Eero (2020)
Antila, Eero
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020091020315
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020091020315
Tiivistelmä
Teknisten laitteiden toiminnan ymmärtämisessä pitää pystyä ajattelemaan teknisesti. Esimerkiksi tulee kyetä kääntämään sanallisesti annettu laitteen toiminnan kuvaus koneen ohjausjärjestelmän ymmärtämään muotoon. Ohjauskomentojen lisäksi pitää ymmärtää koneen muutkin teknisten ominaisuudet ja rajoitteet. Nämä toimenpiteet vaativat tietyn tyyppistä ajattelutapaa, teknistä ajattelua.
Jyväskylän ammattikorkeakoululla oli halu selvittää, mitä tekninen ajattelu on ja miten se kehittyy. Tavoitteena oli saada selville opiskelijoiden osaamisen muutoksen määrä sekä laatu ja sitä kautta pyrkiä ymmärtämään teknisen ajattelun kehittymiseen johtavia syitä.
Tutkimuksen kohderyhmänä käytettiin vuosien 2018 sekä 2019 syksyllä aloittaneita sähkö- ja automaatiotekniikan monimuoto-opiskelijaryhmiä, joiden opintosuunnitelmaan sisältyivät sekä digitaalitekniikan perusteet että automaatiotekniikan perusteet. Opiskelijoiden osaamisen lähtötaso vaihteli suuresti. Osalle opiskelijoista digitaali- ja automaatiotekniikka oli hyvin tuttua ja käytänteet lähes itsestäänselvyyksiä johtuen aikaisemmista opinnoista ja työkokemuksesta. Toisille sähkö- ja automaatioteknisen alan asiat olivat täysin vieraita.
Tutkimuksessa käytettiin sekä laadullisia että määrällisiä tutkimusmenetelmiä. Aineisto kerättiin kahdella lomakekyselyllä. Tutkimusta tuettiin aikaisempien tutkimusten sekä asiantuntijoiden ajatuksilla teknisen ajattelutavan tuomista eduista, haitoista sekä niiden opetusmenetelmistä.
Tutkimuksessa asetettu hypoteesi siitä, että teknisesti kokemattomampien opiskelijoiden käsitys omasta osaamisesta kehittyi enemmän, kuin kokeneempien opiskelijoiden, osoittautui paikkansa pitäväksi. Tämän ohella ilmeni, että teknistä ajattelutapaa ei sinänsä opeteta, vaan ajattelutapa kehittyy sivujuonteena erilaisten työkalujen käytön opetteluun liittyvän ongelmaratkaisun yhteydessä.
Keskeisenä johtopäätöksenä voidaan todeta, että tekninen ajattelu sisältää ainakin teknisen rationalismin sekä ongelmanratkaisukyvyn. Nämä kehittyvät kokemuksen myötä ja niiden käyttäminen hyödyksi vaatii laajaa teknisten välineiden tuntemusta.
Jyväskylän ammattikorkeakoululla oli halu selvittää, mitä tekninen ajattelu on ja miten se kehittyy. Tavoitteena oli saada selville opiskelijoiden osaamisen muutoksen määrä sekä laatu ja sitä kautta pyrkiä ymmärtämään teknisen ajattelun kehittymiseen johtavia syitä.
Tutkimuksen kohderyhmänä käytettiin vuosien 2018 sekä 2019 syksyllä aloittaneita sähkö- ja automaatiotekniikan monimuoto-opiskelijaryhmiä, joiden opintosuunnitelmaan sisältyivät sekä digitaalitekniikan perusteet että automaatiotekniikan perusteet. Opiskelijoiden osaamisen lähtötaso vaihteli suuresti. Osalle opiskelijoista digitaali- ja automaatiotekniikka oli hyvin tuttua ja käytänteet lähes itsestäänselvyyksiä johtuen aikaisemmista opinnoista ja työkokemuksesta. Toisille sähkö- ja automaatioteknisen alan asiat olivat täysin vieraita.
Tutkimuksessa käytettiin sekä laadullisia että määrällisiä tutkimusmenetelmiä. Aineisto kerättiin kahdella lomakekyselyllä. Tutkimusta tuettiin aikaisempien tutkimusten sekä asiantuntijoiden ajatuksilla teknisen ajattelutavan tuomista eduista, haitoista sekä niiden opetusmenetelmistä.
Tutkimuksessa asetettu hypoteesi siitä, että teknisesti kokemattomampien opiskelijoiden käsitys omasta osaamisesta kehittyi enemmän, kuin kokeneempien opiskelijoiden, osoittautui paikkansa pitäväksi. Tämän ohella ilmeni, että teknistä ajattelutapaa ei sinänsä opeteta, vaan ajattelutapa kehittyy sivujuonteena erilaisten työkalujen käytön opetteluun liittyvän ongelmaratkaisun yhteydessä.
Keskeisenä johtopäätöksenä voidaan todeta, että tekninen ajattelu sisältää ainakin teknisen rationalismin sekä ongelmanratkaisukyvyn. Nämä kehittyvät kokemuksen myötä ja niiden käyttäminen hyödyksi vaatii laajaa teknisten välineiden tuntemusta.