Työntekijöiden tukeminen perhevapaalta palaamisen jälkeen
Backman, Minna (2020)
Backman, Minna
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020090920298
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020090920298
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena on tutkia, miten työnantaja voi tukea työntekijöiden paluuta perhevapaalta työelämään. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, mitä haasteita työhön palaamisessa perhevapaan jälkeen koetaan, mitkä asiat tekevät työhön palaamisesta helpompaa, vaikuttaako pidetyn perhevapaan kesto siihen, miten haastavana työhön paluu koetaan sekä selvittää, miten työnantaja voi tukea työntekijää työhön palaamisessa ja työ- ja perhe-elämän yhdistämisessä perhevapaan jälkeen.
Opinnäytetyö toteutettiin kvantitatiivisena kyselytutkimuksena, jonka kohderyhmänä olivat vuosina 2015-2020 perhevapaalta työhön palanneet henkilöt. Tutkimuksen vastaukset kerättiin 27.4.-10.5.2020 välisenä aikana sosiaalisessa mediassa jaetun kyselylomakkeen avulla. Tutkimus oli näytteenomainen otantatutkimus. Tutkimukseen vastasi yhteensä 274 vastaajaa. Tuloksia käsiteltiin tilasto-ohjelma SPSS:n avulla ja avointen vastausten analysoinnissa käytettiin laadullisen tutkimuksen menetelmiä.
Tutkimuksen tulosten mukaan suurin haaste perhevapaalta työelämään palaamisessa oli työ- ja perhe-elämän aikataulujen yhteensovittaminen perhevapaan jälkeen. Vastaajista 69,4 prosenttia koki näiden aikataulujen yhdistämisen haastavaksi. Sen sijaan valtaosa eli 90,9 prosenttia vastaajista koki olleensa tervetullut töihin perhevapaan jälkeen ja 81,7 prosenttia vastaajista koki olleensa motivoitunut palaamaan töihin perhevapaan jälkeen. Pidetyn perhevapaan kestolla oli vaikutusta siihen, miten haastavana työhön paluu perhevapaan jälkeen koettiin. Pidempään perhevapaalla olleet kokivat useammin haasteita työhön palaamisessa kuin lyhyemmällä perhevapaalla olleet. Esimerkiksi alle vuoden perhevapaalla olleista vastaajista 84,6 prosenttia koki osaamisensa olleen ajan tasalla perhevapaan jälkeen, kun taas yli kolme vuotta perhevapaalla olleista vain reilu kolmannes, eli 35,3 prosenttia, koki samoin. Myös työ- ja perhe-elämän aikataulujen yhteensovittaminen koettiin useammin haastavaksi, mikäli perhevapaan kesto oli ollut pidempi. Alle vuoden perhevapaalla olleista 61,5 prosenttia piti työ- ja perhe-elämän aikataulujen yhteensovittamista haastavana perhevapaan jälkeen, 1-3 vuotta perhevapaalla olleista vastaajista näin koki 69,7 prosenttia ja yli kolme vuotta perhevapaalla olleista vastaajista 82,4 prosenttia.
Perhevapaalta työhön palaamista helpottavia tekijöitä olivat tutkimuksen mukaan erityisesti yhteydenpito työnantajaan perhevapaan aikana sekä mahdollisuus työaikajoustoihin ja etätyöhön perhevapaan jälkeen. Tutkimuksen mukaan työnantajan tarjoamia tärkeitä tukitoimia perhevapaan jälkeen olivat kunnollinen perehdytys, kevyemmän työn aloituksen mahdollistaminen sekä joustavat työaikajärjestelyt. Perehdytyksen mainitsi tärkeäksi tukitoimeksi jopa 40 prosenttia avoimeen kysymykseen vastanneista. Myönteinen suhtautuminen lapsiperheen arkeen ja sen haasteisiin sekä positiivinen ja ymmärtäväinen vastaanotto perhevapaalta takaisin töihin olivat tutkimuksen mukaan myös tärkeitä keinoja, joilla työnantaja voi tukea työntekijän perhevapaalta työhön palaamista.
Opinnäytetyö toteutettiin kvantitatiivisena kyselytutkimuksena, jonka kohderyhmänä olivat vuosina 2015-2020 perhevapaalta työhön palanneet henkilöt. Tutkimuksen vastaukset kerättiin 27.4.-10.5.2020 välisenä aikana sosiaalisessa mediassa jaetun kyselylomakkeen avulla. Tutkimus oli näytteenomainen otantatutkimus. Tutkimukseen vastasi yhteensä 274 vastaajaa. Tuloksia käsiteltiin tilasto-ohjelma SPSS:n avulla ja avointen vastausten analysoinnissa käytettiin laadullisen tutkimuksen menetelmiä.
Tutkimuksen tulosten mukaan suurin haaste perhevapaalta työelämään palaamisessa oli työ- ja perhe-elämän aikataulujen yhteensovittaminen perhevapaan jälkeen. Vastaajista 69,4 prosenttia koki näiden aikataulujen yhdistämisen haastavaksi. Sen sijaan valtaosa eli 90,9 prosenttia vastaajista koki olleensa tervetullut töihin perhevapaan jälkeen ja 81,7 prosenttia vastaajista koki olleensa motivoitunut palaamaan töihin perhevapaan jälkeen. Pidetyn perhevapaan kestolla oli vaikutusta siihen, miten haastavana työhön paluu perhevapaan jälkeen koettiin. Pidempään perhevapaalla olleet kokivat useammin haasteita työhön palaamisessa kuin lyhyemmällä perhevapaalla olleet. Esimerkiksi alle vuoden perhevapaalla olleista vastaajista 84,6 prosenttia koki osaamisensa olleen ajan tasalla perhevapaan jälkeen, kun taas yli kolme vuotta perhevapaalla olleista vain reilu kolmannes, eli 35,3 prosenttia, koki samoin. Myös työ- ja perhe-elämän aikataulujen yhteensovittaminen koettiin useammin haastavaksi, mikäli perhevapaan kesto oli ollut pidempi. Alle vuoden perhevapaalla olleista 61,5 prosenttia piti työ- ja perhe-elämän aikataulujen yhteensovittamista haastavana perhevapaan jälkeen, 1-3 vuotta perhevapaalla olleista vastaajista näin koki 69,7 prosenttia ja yli kolme vuotta perhevapaalla olleista vastaajista 82,4 prosenttia.
Perhevapaalta työhön palaamista helpottavia tekijöitä olivat tutkimuksen mukaan erityisesti yhteydenpito työnantajaan perhevapaan aikana sekä mahdollisuus työaikajoustoihin ja etätyöhön perhevapaan jälkeen. Tutkimuksen mukaan työnantajan tarjoamia tärkeitä tukitoimia perhevapaan jälkeen olivat kunnollinen perehdytys, kevyemmän työn aloituksen mahdollistaminen sekä joustavat työaikajärjestelyt. Perehdytyksen mainitsi tärkeäksi tukitoimeksi jopa 40 prosenttia avoimeen kysymykseen vastanneista. Myönteinen suhtautuminen lapsiperheen arkeen ja sen haasteisiin sekä positiivinen ja ymmärtäväinen vastaanotto perhevapaalta takaisin töihin olivat tutkimuksen mukaan myös tärkeitä keinoja, joilla työnantaja voi tukea työntekijän perhevapaalta työhön palaamista.