"Ei mitään helvetinkonetta" – toimintatutkimus palautekulttuurin kehittämisestä Avarkossa ja Devisioonassa
Mikkonen, Maarit (2020)
Mikkonen, Maarit
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020090820256
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020090820256
Tiivistelmä
Tämän työelämälähtöisen kehittämistehtävän tarkoituksena oli kehittää palautekulttuuria tutkijan omassa organisaatiossa, jonka muodostivat kaksi IT-alan konsultointiyritystä: Avarko Oy ja Devisioona Oy. Alkusysäyksen aihevalinnalle antoivat tammikuussa 2019 toteutetun työyhteisökyselyn tulokset, joiden perusteella henkilöstö vaikutti kaipaavan enemmän palautetta. Kehittämistehtävän päätavoitteena oli lisätä mahdollisuuksia palautevuorovaikutuksen toteutumiselle ohjelmistokehitystiimeissä, joissa työskenteli suurin osa (31 henkilöä) kohdeorganisaation henkilöstöstä.
Kehittämistehtävän tietoperustana hyödynnettiin palautetta ja ketterän ohjelmistokehityksen palautekäytänteitä käsittelevää kirjallisuutta ja tutkimusta. Menetelmälliseksi viitekehykseksi valikoitui yhteistyötä, käytännönläheisyyttä ja muutosta painottava toimintatutkimus. Tutkimusote oli pääasiassa laadullinen, ja aineistonkeruumenetelminä käytettiin fasilitoitua työpajatyöskentelyä, avointa ja teemahaastattelua sekä kyselyä. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysin keinoin.
Alkukartoitusvaiheessa huhti–toukokuussa 2019 tehdyillä haastatteluilla ja työyhteisölle suunnatulla kyselyllä varmistuttiin kehittämistarpeesta ja tunnistettiin kaksi palautekulttuurin kehittämisen kannalta keskeistä teemaa: tarve luoda konkreettisia palautekäytänteitä ja toisaalta kehittää henkilöstön palautetaitoja. Elo–joulukuussa 2019 kehittäminen jatkui erityisesti käytänteiden osalta palautetiimissä, johon kuului fasilitoija-tutkijan lisäksi kahdeksan sovelluskehittäjää ja ohjelmistoarkkitehtia kohdeorganisaatiosta. Palautetiimin yhdessä kehittämisen keskeisinä tuloksina syntyi ohjelmistokehityksen erimittaisiin palauteluuppeihin kuusi käytännettä – daily, koodi- ja tikettikatselmointi, vertaisryhmän (kuu)kausipalaveri, retrot asiakkaan kanssa, projektin päättäjäiset ja lukukauden päättäjäiset – sekä koko työyhteisölle tarkoitettu palautetekojen tarkistuslista. Käytänteistä kolme otettiin käyttöön kehittämistehtävän aikana osassa kohdeorganisaation ohjelmistokehitystiimeistä.
Arviointivaiheessa tammi–maaliskuussa 2020 tehdyt haastattelut ja kyselyt osoittivat, että palautekäytänteille oli ollut tarvetta ja niitä haluttiin jatkaa. Käytänteiden palautenäkökulma vaati kuitenkin kirkastamista, minkä lisäksi fasilitointi ja vastuukysymykset herättivät keskustelua. Toimintatutkimuksen pohjalta tutkija ehdotti palautekulttuurin jatkokehittämiseksi asiakastyön johtamiseen liittyvien roolien ja vastuiden selkiyttämistä, henkilöstön fasilitointi- ja coaching-taitojen vahvistamista sekä tiedon jakamiseen ja vertaisryhmien muodostamiseen panostamista.
Toimintatutkimus tarjosi kohdeorganisaatiolle luontevan tavan aloittaa palautekulttuurin järjestelmällinen kehittäminen. Palautetiimiläiset itse ideoivat, jalostivat ja jalkauttivat käytänteitä, joilla saatiin aikaan myönteistä muutosta ohjelmistokehitystiimeissä. Palautekulttuurin kehittäminen lisäsi yleistä keskustelua palautteen lisäksi esimerkiksi tiimien järjestäytymisestä ja rooleista.
Kehittämistehtävän tietoperustana hyödynnettiin palautetta ja ketterän ohjelmistokehityksen palautekäytänteitä käsittelevää kirjallisuutta ja tutkimusta. Menetelmälliseksi viitekehykseksi valikoitui yhteistyötä, käytännönläheisyyttä ja muutosta painottava toimintatutkimus. Tutkimusote oli pääasiassa laadullinen, ja aineistonkeruumenetelminä käytettiin fasilitoitua työpajatyöskentelyä, avointa ja teemahaastattelua sekä kyselyä. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysin keinoin.
Alkukartoitusvaiheessa huhti–toukokuussa 2019 tehdyillä haastatteluilla ja työyhteisölle suunnatulla kyselyllä varmistuttiin kehittämistarpeesta ja tunnistettiin kaksi palautekulttuurin kehittämisen kannalta keskeistä teemaa: tarve luoda konkreettisia palautekäytänteitä ja toisaalta kehittää henkilöstön palautetaitoja. Elo–joulukuussa 2019 kehittäminen jatkui erityisesti käytänteiden osalta palautetiimissä, johon kuului fasilitoija-tutkijan lisäksi kahdeksan sovelluskehittäjää ja ohjelmistoarkkitehtia kohdeorganisaatiosta. Palautetiimin yhdessä kehittämisen keskeisinä tuloksina syntyi ohjelmistokehityksen erimittaisiin palauteluuppeihin kuusi käytännettä – daily, koodi- ja tikettikatselmointi, vertaisryhmän (kuu)kausipalaveri, retrot asiakkaan kanssa, projektin päättäjäiset ja lukukauden päättäjäiset – sekä koko työyhteisölle tarkoitettu palautetekojen tarkistuslista. Käytänteistä kolme otettiin käyttöön kehittämistehtävän aikana osassa kohdeorganisaation ohjelmistokehitystiimeistä.
Arviointivaiheessa tammi–maaliskuussa 2020 tehdyt haastattelut ja kyselyt osoittivat, että palautekäytänteille oli ollut tarvetta ja niitä haluttiin jatkaa. Käytänteiden palautenäkökulma vaati kuitenkin kirkastamista, minkä lisäksi fasilitointi ja vastuukysymykset herättivät keskustelua. Toimintatutkimuksen pohjalta tutkija ehdotti palautekulttuurin jatkokehittämiseksi asiakastyön johtamiseen liittyvien roolien ja vastuiden selkiyttämistä, henkilöstön fasilitointi- ja coaching-taitojen vahvistamista sekä tiedon jakamiseen ja vertaisryhmien muodostamiseen panostamista.
Toimintatutkimus tarjosi kohdeorganisaatiolle luontevan tavan aloittaa palautekulttuurin järjestelmällinen kehittäminen. Palautetiimiläiset itse ideoivat, jalostivat ja jalkauttivat käytänteitä, joilla saatiin aikaan myönteistä muutosta ohjelmistokehitystiimeissä. Palautekulttuurin kehittäminen lisäsi yleistä keskustelua palautteen lisäksi esimerkiksi tiimien järjestäytymisestä ja rooleista.